Jennin UKT-kesätyö raportti
Nyt heinäkuu on lopussa minun kesätyön kannalta. Aika meni kyllä yhdessä hujauksessa. Ihmisiä tuli tavattua paljon. Kuukauden aikana kehittyi myös monia vakioasiakkaita jotka kävivät kepparitallissani useita kertoja. Tässä työssä oppi paljon hyödyllisiä taitoja. Ihmisten kanssa keskustellessa oppii sosiaalisia taitoja, lapsia kohdatessa oppii huomioimaan heidän erityistarpeitaan, muun muassa kuinka mahdollistaa näkövammaiselle lapselle ainutlaatuinen kokemus leikkihevosten parissa, kun hän ei itse pysty näkemään. Työssä näki myös miten paljon on erilaisia perheitä ja kuinka vanhemmat eritavoin huomioivat lapsiaan esim. toiset vanhemmat leikki innokkaasti lapsiensa kanssa ja heittäytyivät leikkiin mukaan, kun taas toiset vanhemmat ”jättivät” lapsensa leikkimään ollessaan itse kännykällään. Tämä oli minusta harmillista huomata, ja koitinkin parhaani mukaan mennä leikkimään lapsien kanssa ja mahdollistaa heille ikimuistoisen kokemuksen. Työssä näki myös aivan mahtavaa heittäytymistä vanhemmilta. Joidenkin lapset eivät välttämättä uskaltaneet tulla leikkimään niin esimerkiksi isä tai äiti, tai jopa mummi saattoi leikkiä hevosilla heidän puolestaan. Siitä syntyi lapsille kunnon naurut.
Aluksi palautteen
saaminen oli hämmentävää vaikkakin se oli pelkästään positiivista. Minusta oli mukava huomata miten ihmiset ihastuivat
minun UKT-ideaani ja kuinka paljon sain positiivista palautetta. Heinäkuu suosi
kelien puolesta toimintaani hevosten kanssa, kyseinen kesätyö ei olisi
sateisena kesänä onnistunut näin loistavasti. Tämä kesätyö ei olisi myöskään
onnistunut ilman vanhempieni apua kaluston siirtämisessä peräkärrillä sekä
”leirin” pystyttämisessä, erityisesti päivät joina piti vaihtua puistosta
toiseen oli haastavia aikataulujen satuttamisessa. Haastetta asettivat myös kaikista
helteisimmät päivät, kun oli yli 30 astetta lämmintä, työnteko oli rankkaa ja
työpäivän jälkeen ei jaksanut tehdä enää yhtään mitään ja voimat olivat vähissä.
Minun olisi pitänyt tauottaa päiviäni enemmän, mutta se ei suuresta
ihmismäärästä riippuen kovinkaan hyvin onnistunut sillä koko ajan paikalla oli
ihmisiä ja minä laitoin asiakkaat itseni edelle. Kesätyö antoi minulle
rohkeutta ja varmuutta kohdata uusia ihmisiä, opin asioiden järjestelykykyä sekä
lisäsi myös mediataitojani jonkin verran.
Kolomoselle oli helppo tulla uutena työntekijänä, minut
otettiin ystävällisesti vastaan ja se oli minusta hyvä juttu että minulle oli
järjestetty ns. kesätyökummi, jolta pystyi kysymään tarvittaessa mieltä
askarruttavia asioita ja sai tukea. Perehdytys tapahtui minusta pikkuisen
kiireellisesti joitain asioita olisi ollut hyvä puhua vielä tarkemmin/selkeämmin
koska uutena kesätyöntekijänä asiat olivat uusia ja asioita ei edes itse
osannut kysyä tai kyseenalaistaa. Koko Kolomosen porukan kanssa oli helppo ja
rento työskennellä ja kaikki olivat minulle mukavia ja tsemppaavia.
Heinäkuun ”saldo” 1757 tilastoitua ”asiakasta” , myöskin tilastoimattomia on melko suuri joukko sillä kaikkia ei hulinassa millään kerennyt merkkaamaan joten yhteenvetona voin todeta että Unelmien kesätyö toi kaupunkiimme Savonlinnaan perheille yhdessä tekemistä ja viihtyvyyttä.
Jenni ja hevoset kiittää tästä upeasta kesästä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.