tiistai 30. maaliskuuta 2021

Tutkielma aiheesta osallistava kaupunki. (Inclusive city)



INCLUSIVE CITIES
 

What is it? Explain the term ”inclusive city.”

- (1) An inclusive city is one that values all people and their needs equally. It is one in which all residents have a representative voice in governance, planning, and budgeting processes, and have access to sustainable livelihoods, legal housing and affordable basic services such as water/sanitation and an electricity supply.
Suomeksi:
Osallistavassa kaupungissa kaikkia asukkaita ja heidän tarpeitaan arvostetaan yhdenvertaisesti. Osallistavassa kaupungissa kaikilla on edustava ääni hallinto-, suunnittelu- ja budjetointiprosesseissa, sekä heillä on pääsy kestävään toimeentuloon, asumiseen, sekä edullisiin peruspalveluihin, kuten veteen ja sähköön.

- (2) In 2019, The Prosperity & Inclusion City Seal and Awards (PICSA) Index ranked 113 cities based on their efforts to create a prosperous environment for all citizens. The index measured cities’ income per capita, quality of life, personal safety, access to education, internet access, affordabilty, environmental quality and access to health care. This was the first time the world’s major cities were ranked by inclusivity.
Zürich ranked No. 1, followed by Vienna, Copenhagen, Luxembourg, Helsinki, Taipei, Oslo, Ottawa, Kiel and Geneva. Fifteen of the twenty most inclusive cities were located in Europe.
Suomeksi: Vuonna 2019 PICSA indeksi sijoitti 113 kaupunkia sen mukaan kuinka osallistavia ne ovat. Zürich tuli kisassa ensimmäiseksi, Helsinki viidenneksi. Top 20:stä 15 kaupunkia oli eurooppalaisia.


ZÜRICH

Social inclusion in Zürich:
- (3) Zürich has a specialized agency to welcome newcomers and there is a dedicated strategy and a complete set of information tools available in 14 different languages, as well as specific assistance. Each year, six welcoming events for newcomers are organized. They take place at the City Hall and include multilingual information sessions on the life in Zürich and a multilingual city tour.
- Children in primary schools are of mixed ethnic and cultural backgrounds and teachers often reflect the ethnic composition of the local population. Schools make strong efforts to involve parents of children with a migrant or minority background. Schools where more than 40 % of the students do not have German (the official school language) as their mother tongue can participate in the QUIMS programme. Within the QUIMS programme, the participation of parents has a high priority. In the City of Zurich, around half of all schools participate in the QUIMS programme.
- (4) Teachers are required to assist all the children according to their requirements and possibilities. This requires individualised learning. Schools also often carry out intercultural projects. The mandatory school subject ‘religion and culture’ (Religion und Kultur) plays a central role regarding intercultural questions and societal diversity.
- Zürich has a policy to increase ethnic/cultural mixing in schools. The city and quarters’ development policies as well as the housing policy aim at a good social mixing of the population to counteract any potential ghettoisation. Accessibility of all city quarters by public transportation also counteracts any potential disconnection of some quarters from the city.
- (5) The city encourages actions where residents of one neighbourhood meet and interact with residents with different migrant/minority backgrounds from other neighbourhoods. Generally, the Integration Policy, the housing programme housing, and the social culture strategy (Soziokultur) include useful guidelines. More specifically, projects that promote an improved cohabitation of ‘locals’ and ‘foreigners’, can sometimes be financed by the City of Zurich.
- (6) The city has adopted a process of policy consultation and/or co-design including people of different ethnic or cultural backgrounds. An Advisory Council Of Foreigners has been established as to explicitly voice the concerns of the foreign population vis-á-vis the executive. The Advisory Council of Foreigners (Ausländerinnen- und Ausländerbeirat), Roundtable of the City Police against racism (Runder Tisch Rassismus der Stadtpolizei), Zurich Forum of Religions (Zürcher Forum der Religionen (ZFR)) are all regularly included in the processes of policy consultation and/or co-design.
- (7) The harmonious co-existence in Zurich’s quarters is one of the city’s distinguishing characteristics, largely due to the initiative and voluntary commitment of numerous people and many civil society organisations in the quarters and neighbourhoods.  The city administration welcomes and supports this commitment and seeks to involve the neighbourhoods in projects that affect them. A well-functioning interface between the city and its quarters is important.
Suomeksi:
- Zürichissä on uusien tulokkaiden vastaanottamiseen erikoistunut toimisto, ja siellä mms. informaatiota 14:sta eri kielellä. Joka vuosi uusi tulokkaille järjestetään kuusi tapahtumaa. Ne pidetään kaupungintalolla, ja ne sisältävät monikielisiä tiedotustilaisuuksia Zürichin elämään liittyen, ja monikielisen kaupunkikierroksen.
- Peruskoulujen lapset tulevat erilaisista etnisistä taustoista, ja myös opettajat heijastavat paikallisen väestön etnistä koostumusta. Koulut pyrkivät ottamaan maahanmuuttaja- tai vähemmistötaustaisten lasten vanhemmat mukaan. Koulut joissa oppilaista yli 40% ei puhu äidinkielenään saksaa, voivat osallistua QUIMS-ohjelmaan. QUIMS-ohjelmassa vanhempien osallistuminen on ensisijaisen tärkeää. Zürichissä noin puolet kouluista osallistuu QUIMS-ohjelmaan.
- Opettajien on avustettava kaikkia lapsia heidän tarpeidensa mukaan. Tämä edellyttää yksilöllistä oppimista. Koulut toteuttavat usein monikulttuurisia hankkeita. Pakollinen kouluaine ”uskonto ja kulttuuri,” on keskeisessä roolissa monikulttuurisien kysymysten ja yhteiskunnan monimuotoisuuden suhteen.
- Zürichin käytäntö on lisätä etnistä sekoitusta kouluissa. Kaupungin kehityspolitiikalla ja asumispolitiikalla pyritään väestön hyvään sosiaaliseen sekoittumiseen ghettoutumisen estämiseksi. Kaikkiin kaupunginosiin on esteetön yhteys julkisilla kulkuvälineillä, ja se torjuu kaupunginosien mahdollista eristäytymistä. 
- Kaupunki kannustaa asukkaitaan olemaan vuorovaikutuksessa eri naapurustojen maahanmuuttaja- ja vähemmistötaustaisten ihmisten kanssa. Integraatiopolitiikka, asumisohjelma ja sosiaalisen kulttuurin strategia sisältävät hyödyllisiä ohjeita. Zürichin kaupunki voi rahoittaa projekteja jotka edistävät ja tukevat ’paikallisten’ ja ’ulkomaalaisten' yhteiseloa.
- Kaupunki on ottanut käyttöön yhteiskuulemisen ja -suunnittelun prosessin joka sisältää ihmisiä joilla on erilainen etninen tausta. On perustettu ulkomaalaisten neuvoa antava neuvosto (An advisory council of foreigners) joka antaa äänen ulkomaalaisväestölle. Ulkomaalaisten neuvoa antava neuvosto (Ausländerinnen- und Ausländerbeirat), kaupungin poliisin rasisminvastainen pyöreä pöytä (Runder Tisch Rassismus der Stadtpolizei), Zürichin uskontofoorumi (Zürcher Forum der Religionen (ZFR)) ovat kaikki säännöllisesti mukana kuulemis- ja suunnitteluprosesseissa.
- Harmoninen yhteiselo Zürichin kaupunginosissa on yksi kaupungin tunnuspiirteistä, mikä johtuu suurilta osin lukuisten ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden oma-aloitteisuudesta ja vapaaehtoisesta sitoutumisesta kaupunginosissa ja naapurustoissa. Kaupunginhallinto vastaanottaa ja tukee tätä sitoutumista ja pyrkii ottamaan naapurustot mukaan projekteihin jotka vaikuttavat niihin. Hyvin toimiva yhteys kaupungin ja sen kaupunginosien välillä on tärkeää.



Spatial inclusion in Zürich:

- (8) The city’s administrational activities create incentives for residents to act in an environmentally conscious, energy-efficient way and to reduce waste accumulation and air and noise pollution. Glass, metal and textiles can be properly disposed of at over 300 collection points, for example, while paper and cardboard are collected and recycled by refuse collectors free of charge. 
- (9) The City of Zürich has attractive working and residential areas that are filled with greenery and have good access to the lake, rivers, hills and forests. Additionally noticeable progress has been made over the past two decades in terms of environmental quality.
Suomeksi: 
- Kaupungin hallintotoimet kannustavat asukkaita toimimaan ympäristötietoisella tavalla, ja vähentämään kulutusta, ja ilma- ja äänisaastetta. Kaupungissa on yli 300 kierrätyspistettä joihin voi viedä lasia, metallia ja tekstiilejä. Paperi ja pahvi kerätään ja kierrätetään ilmaiseksi.
- Zürichin kaupungissa on viehättäviä työ- ja asuinalueita jotka ovat täynnä vihreyttä, ja joista on hyvät yhteydet järvelle, joille, mäille ja metsiin. Ympäristön laadun suhteen on tapahtunut merkittävää edistymistä kahden viime vuosikymmenen aikana. 

Economic inclusion in Zürich:

- (10) The City of Zürich pursues an all-encompassing and sustainable mobility strategy. The City of Zürich promotes public transport. Zürich has a modern public transport network which branches out far and wide: trams, buses, ferries, suburb trains and funiculars combine to make up a comprehensive and efficient range of transport options. 
Suomeksi:
- Zürichin kaupunki noudattaa kokonaisvaltaista ja kestävää liikkuvuusstrategiaa. Kaupunki edistää julkista liikennettä. Zürichillä on moderni julkisen liikenteen verkosto joka yltää kauas. Raitiovaunut, bussit, lautat, lähijunat ja köysiradat muodostavat kattavan valikoiman erilaisia kuljetusvaihtoehtoja.

HELSINKI

Social inclusion in Helsinki:

- (11) Day activities for persons with severe disabilities are goal-oriented activities outside the home, arranged on weekdays, which promote independent living, participation and social interaction. The goals are that the severely disabled person may live in his/her own home and the promotion of the person’s psychological, physical and social wellbeing, as well as the facilitation of social interaction and support for the person’s close community, when necessary. Day activities provide a regular daily schedule, the teaching of everyday skills and how to take care of oneself, mental support and interaction, guided activities, club activities, excursions and events and a meal service. The customer will pay for the meal costs of the day activities and his or her liability share of the transport costs. Otherwise, the day activities are free of charge for the customers.
- (12) Helsinki residents can participate and influence municipal activities by brainstorming ideas for and voting in the participatory budgeting initiative, sending the city feedback, using the Varaamo booking system and taking part in volunteer opportunities. Borough liaisons that represent each of Helsinki’s major districts promote citizen involvement thorought the city.
- Finland’s laws on local government require its municipalities to maintain councils that represent persons with disabilities and the elderly, in addition to a youth council or equivalent youth advocacy group. In addition to these, the City of Helsinki also has an equality and non-discrimination committee.
- In participatory budgeting, Helsinki residents come up with ideas for improving their neighbourhoods with city funds and then vote on which ideas to bring to fruition, in accordance with an appropriation approved by the city council. The ambitious project is named OmaStadi (MyCity) and the proposals and voting take place on the omastadi.hel.fi digital platform. Every resident of the city can propose ideas, after which the authors join with city experts to develop feasible proposals. All residents over the age of 12 are eligible to vote.

- (13) Egalitarian system of basic services where status or wealth do not dictate how an individual is treated. All Helsinkians are automatically covered by the city’s healthcare system, even if one’s educational institution or workplace does not offer healthcare services. Undocumented individuals have access to the most essential healthcare services such as vaccinations and care in acute cases of illness.
- All children registered in Helsinki are entitled to a kindergarten placement, and the schools of the city usually do not have waiting lists. The quality of education is high all throughout the city, and for many children the best and easiest choice of school is the nearest one. Both pre-schools and elementary school offer children and youngsters a hot meal during the day. School books are free of charge for children in elementary education and schools make sure that all students are equipped with the necessary school supplies.
- (14) Preventive Policing Unit at the Helsinki Police Department provided insights into how use preventive work to improve residents’ safety and to reduce crime in the city. Superintendent Jari Taponen explained that the departments activities are divided into three section:
One section focuses on communities and individuals at risk of exclusion as well as residential areas suffering from segregation on some level; the second section concentrates on people and communities that show signs of political or ideological extremism; the third section focuses on juvenile delinquents and their families and, through multi-professional cooperation, aims to find the reasons of why young people commit crimes.
Helsinki prioritises maintaining close regular communication with local communities and getting them involved in safety work. Helsinki believes that the best way to strengthen the feeling of safety among local communities is to ensure that they can trust that the city does its best to promote safety. That means that the city guarantees basic public services for everyone and maintains a safe urban environment, where parks are lit at night and streets are kept clean and free of litter.
Cooperation is also at the core Helsinki’s outreach youth work. Youth outreach workers meet daily with the police, shopping centre security personnel, child protection professionals and others working with children and young people. The aim of the outreach youth work is to bring safe adults into the children and young people’s leisure time, in situations where there may not be any other adults. Katja Nissinen, chief inspector, Helsinki Police Department, further adds that the main advantage of multi-professional work is that solving problems alone is very challenging. But when different actors get together, young people do not need to go from one place to the next to fix their problems.
In Helsinki, prevention works is also largely focused on creating safe and diverse urban areas. Helsinki understood the dangers of detrimental segregation in residential areas early on and has been successfully implementing social mixing in its housing policy for over 50 years. Diversity, dialogue and well-planned structures are the foundation for a safe Helsinki.
The trademark of a successful residential area is diversity. Diversity of people and diversity of homes. Every area in Helsinki should accommodate people in different stages of their lives and meet different needs, explains Mari Randell, Housing programme manager, City of Helsinki.
The experience of safety is one of the key characteristics of a good area. Helsinki believes that developing active urban spaces that feel inclusive to many different groups of people, strengthens community cohesion and reduces unpleasant or destructive behavior and adds more eyes on the streets.
In Helsinki, coopereation runs through all of the city’s efforts. This includes the prevention of violent extremism (PVE), which is a close operation between police, social services, mental health professions and civil society organisations. Extremism in Finland can be found in all groups that in one way or another are dissatisfied with society. The police in Helsinki therefore prioritise talking to the local people about their worries, fears and what is bothering them, to better understand them and try to solve issues before they turn potentially violent.
- (15) The Immigration unit helps refugees and comparable persons who live in Helsinki to integrate. The Immigration unit’s services include guidance, advice and the initial assessment. With an appointment, refugees can get support and guidance from their personal worker. A personal worker will support a refugee in:
- planning their education and career
- family reunification or with other wellbeing issues concerning their children or family
- everyday life and free time
- having a health check-up
- controlling substance abuse
- solving crisis situations
They can also get support in living independently.
The service is free of charge.

Suomeksi: 
- Päivätoiminta vaikeasti vammaisille on tavoitteellista, kodin ulkopuolella arkisin järjestettyä toimintaa, joka pyrkii tukemaan itsenäistä elämää, osallistumista ja sosiaalista kanssakäymistä. Muita tavoitteita ovat vaikeasti vammaisen henkilön itsenäinen asuminen, tämän psykologisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen, sekä tarvittaessa henkilön lähipiirin tukeminen.
Päivätoiminta tarjoaa säännöllisen, päivittäisen aikataulun joka pyrkii opettamaan henkilölle jokapäiväisiä taitoja ja kuinka huolehtia itsestään. Se tarjoaa myös henkistä tukea ja vuorovaikutusta, ohjattuja aktiviteetteja, klubitoimintaa, retkiä, tapahtumia ja ateriapalvelun. Asiakas maksaa oman ruuan ja kuljetuksen, kaikki muu on maksutonta.
- Helsinkiläiset voivat osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan ottamalla osaa osallistavaan budjetointiin, lähettämällä kaupungille palautetta ja käyttämällä Varaamon varausjärjestelmää ja osallistumalla vapaaehtoistyöhön. Helsingin suurpiirejä edustavat stadiluotsit kannustavat kaupunkilaisia osallistumaan. 
Suomen paikallishallintolait vaativat kuntiaan ylläpitämään valtuustoja jotka edustavat vammaisia ja vanhuksia nuorisovaltuustojen ja muiden vastaavien valtuustojen lisäksi. Helsingin kaupungilla on myös tasa-arvo ja syrjimättömyyskomitea. 
- Osallistavassa budjetoinnissa Helsingin asukkaat keksivät ja äänestävät ideoista joilla pyritään parantamaan lähiympäristöä kaupungin varoilla. Projektin nimi on OmaStadi, ja ehdotukset sekä äänestäminen tapahtuu osoitteessa omastadi.hel.fi. Kaikki asukkaat voivat ehdottaa ideoita, minkä jälkeen laatijat (kirjoittajat) yhdessä kaupungin asiantuntijoiden kanssa kehittävät niistä toteuttamiskelpoisia esityksiä. Kaikki yli 12-vuotiaat voivat äänestää. 
- Egalitaarinen (Tasa-arvoinen) peruspalvelujärjestelmä jossa status tai varallisuus eivät määrää sitä miten yksilöä kohdellaan. Kaikki helsinkiläiset kuuluvat automaattisesti kaupungin terveydenhuoltojärjestelmän piiriin, silloinkin kun henkilön oppilaitos tai työpaikka ei tarjoaisi terveydenhuoltopalveluja. Paperittomilla henkilöillä on pääsy välttämättömiin palveluihin, kuten rokotuksiin ja hoitoon akuuteissa tapauksissa. 
- Kaikilla helsinkiläisillä lapsilla on oikeus paikkaan päiväkodissa, ja kaupungin kouluilla ei ole yleensä odotuslistoja. Koulutuksen laatu on korkeaa kaikkialla kaupungissa, ja monille lapsille paras koulu on myös se lähin. Esikoulut ja ala-asteet tarjoavat lapsille lämpimän ruuan. Koulukirjat ovat maksuttomia peruskoulun lapsille, ja koulut pitävät huolen että lapsilla on kaikki tarvittavat välineet.
- Helsingin poliisilaitoksen ennaltaehkäisevä poliisiyksikkö tarjosi oivalluksia siitä miten ehkäisevää työtä käytetään parantamaan asukkaiden turvallisuutta ja vähentämään rikollisuutta kaupungissa. Ylikomisario Jari Taponen kertoi että osastojen toiminta on jaettu kolmeen osaan: Yksi osa keskittyy syrjäytymisvaarassa oleviin yhteisöihin ja yksilöihin, ja asuinalueisiin jotka kärsivät segregaatiosta; toinen osa keskittyy ihmisiin ja yhteisöihin jotka näyttävät merkkejä poliittisesta tai ideologisesta ääriajattelusta; kolmas osa keskittyy nuorisorikollisiin ja heidän perheisiinsä, ja moniammatillisen yhteistyön avulla pyrkii selvittämään syitä siihen miksi nuoret tekevät rikoksia.
Helsinki priorisoi säännöllisen yhteydenpidon ylläpitämistä paikallisten yhteisöjen kanssa, ja niiden osallistumista turvallisuustyöhön. Helsinki uskoo että paras keino vahvistaa paikallisten yhteisöjen turvallisuuden tunnetta on varmistaa että he voivat luottaa siihen että kaupunki tekee parhaansa turvallisuuden edistämiseksi. Tämä tarkoittaa sitä että kaupunki takaa kaikille julkiset peruspalvelut, ja ylläpitää turvallista kaupunkiympäristöä jossa puistot valaistaan öisin, ja kadut pidetään puhtaina. Yhteistyö on keskeinen osa myös Helsingin (etsivä) nuorisotyötä. Nuorisotyöntekijät tapaavat päivittäin poliiseja, kauppakeskusten turvallisuushenkilöstöä, lastensuojelun ammattilaisia ja muita lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä. Nuorisotyön tavoite on tuoda turvallisia aikuisia nuorten vapaa-aikaan, tilanteisiin joissa ei ole muita aikuisia. Helsingin poliisilaitoksen komisario Katja Nissinen lisää että moniammatillisen yhteistyön tärkein etu on että asioiden selvittäminen yksin on vaikeaa, mutta kun eri toimijat kokoontuvat yhteen nuorten ei tarvitse liikkua paikasta toiseen ongelmien korjaamiseksi.
Helsingissä ennaltaehkäisevä työ keskittyy myös luomaan turvallisia ja monimuotoisia kaupunkialueita. Helsinki ymmärsi asuinalueiden segregaation vaarat jo varhain, ja on onnistuneesti toteuttanut sosiaalista sekoitusta asumispolitiikassaan yli 50:n vuoden ajan. Monimuotoisuus, vuoropuhelu ja hyvin suunnitellut rakenteet ovat turvallisen Helsingin perusta.
Monimuotoisuus on menestyvän asuinalueen tavaramerkki. Ihmisten ja kotien monimuotoisuus. Jokaisen helsinkiläisen alueen pitäisi mukautua/ majoittaa eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä, ja vastata eri tarpeisiin, kertoo Mari Randell, Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö. Kokemus turvallisuudesta on yksi hyvän alueen keskeisistä ominaisuuksista. Helsinki uskoo että sellaisten tilojen kehittäminen jotka tuntuvat osallistavilta monille eri ihmisryhmille, vahvistaa yhteisön yhteenkuuluvuutta ja vähentää tuhoisaa käyttäytymistä, ja lisää silmiä kaduille.
Helsingissä yhteistyö on mukana kaikissa kaupungin toimissa. Tähän sisältyy väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisyn, joka on läheistä toimintaa poliisin, sosiaalipalvelujen, mielenterveysammattilaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välillä. Ääriaatteita löytyy Suomessa kaikista ryhmistä jotka ovat tyytymättömiä yhteiskuntaan. Siksi Helsingin poliisi priorisoi keskustelua paikallisten ihmisten kanssa heidän huolistaan, peloistaan ja siitä mikä häiritsee heitä, ymmärtääkseen heitä paremmin ja ratkaistakseen ongelmia ennen kuin ne muuttuvat väkivaltaisiksi. 
- Maahanmuuttoyksikkö auttaa pakolaisia ja vastaavia Helsingissä asuvia integroitumaan. Maahanmuuttoyksikön palvelut sisältävät ohjausta, neuvonantoa ja alustavan arvioinnin. Ajanvarauksella pakolaiset voivat saada tukea ja ohjausta heidän henkilökohtaiselta työntekijältään. Henkilökohtainen työntekijä tukee pakolaista:
- koulutuksen ja uran suunnittelussa
- perheen yhdistämisessä, tai muissa perheen hyvinvointiin liittyvissä asioissa
- arjen ja vapaa-ajan asioissa
- terveystarkastusten järjestämisessä
- päihteiden käytön hallinnassa
- kriisitilanteiden selvittämisessä
He voivat myös saada tukea itsenäiseen elämään. Palvelu on maksutonta. 



Spatial inclusion in Helsinki:

- (16) Ecological thinking is strongly present in everyday life in Helsinki, and the city places great emphasis on encouraging environmentally-friendly lifestyles. The development of public transportation, waste recycling and decreasing unnecessary consumption are all key components for making Helsinki into a city of smart and sustainable living. Helsinki intends to reduce emissions by, for example, maintaining the functionality of public transportation and streamlining the mobility of pedestrians and cyclists in the city. Furthermore, the new construction efforts include ecological thinking as a key component already in the design phase. The new Tripla compounds in the Pasila district will include 300 charging stations for electric cars, and a third of the roof area will become parking areas with green roofs. 
- (17) Helsinki offers many meeting and recreational facilities for people to socialize and spend time in, for example: resident and youth facilities, conference and banquet facilities, facilities for associations and groups, sports facilities and saunas and summer lodges and allotment cottages. Through Varaamo, you can reserve public premises and equipment for your own use.
- (18) The city streets of Helsinki are in good basic condition and cater to drivers, pedestrians and cyclists alike. The short distances and a well-run rail system motivate locals and visitors to choose an environmentally friendly option over a car, with walking being by far the most popular option.
- (19) Nature maintenance is steered by policies approved by the City Board. The goal of the work is to maintain green areas for recreational use in such ways that they are pleasant and safe as well as retaining their landscape and natural values. Nature maintenance plans are made in connection of area plans prepared by the Urban Space and Landscape planning services. Residents can join the planning process, and other feedback on nature maintenance can be submitted to the Urban Environment Division’s Customer Service.
- (20) Helsinki Region Environmental Services Authority HSY organise waste management for residential properties and the public administration, both in the Helsinki Metropolitan Area and Kirkkonummi.
Consumers can take used carton, glass and plastic packaging as well as small metal objects to Rinki eco take-back points. Paper can also be recycled at the points, and most of them accept wearable clothing. Other waste materials can be taken to HSY’s Sortti Stations. Hazardous waste is also collected at some service stations. Recycling points can be found at www.kierratys.info.
- (21) Environmental healthcare legislation requires that the municipality has an environmental healthcare control plan. The objective of environmental healthcare is to ensure, through legislative means, all residents’ right to a healthy and safe living environment. This includes such matters as clean drinking water, good indoor air and safe food.
- (22) Helsinki has a diverse public transport network with a wide range of accessible modes of transport. Passengers traveling with a manual or electric wheelchair can travel free of charge and without a ticket on Helsinki Region Transport (HSL) commuter trains, the Metro, trams, local buses and the Suomenlinna municipal ferry – regardless of whether the passenger is a visiting tourist or a local resident. Accessibility has been a priority for the City of Helsinki, for example in planning smooth and obstruction-free pedestrian crossings, sidewalks and roads.
- (23) Iniatives that promote safety:
1. I See You See (Minun Silmin, Sinun Silmin)
Aims to prevent hate speech, extremist thinking and group-based prejudice. It is a course run mainly in schools (age +14).
2. KVO13
Consists of 13 specific steps to target anti-bullying from kindergarten to secondary schools. The steps include measuring indicators of wellbeing; special programs for developing social and emotional skills of children; joint rules for classroom behaviour developed with the pupils; continuous action for strengthening social cohesion and bonding; pupils are safely taught skills for recognizing bullying; and establishing new channels to report bullying also anonymously.
Suomeksi: 
- Ekologinen ajattelu on vahvasti läsnä Helsingin jokapäiväisessä elämässä. Kaupunki kannustaa ympäristöystävälliseen elämään. Julkisen liikenteen kehitys, jätteiden kierrätys ja tarpeettoman kulutuksen vähentäminen ovat kaikki avaintekijöitä kun Helsingistä tehdään kestävän kehityksen kaupunki. Helsinki aikoo vähentää päästöjä mms. ylläpitämällä joukkoliikenteen toimivuutta sekä tehostamalla pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden liikkuvuutta kaupungissa. Ekologinen suunnittelu on myös vahvasti mukana uusien rakennuksien suunnitteluvaiheessa. Triplan uusi rakennuskompleksi Pasilassa sisältää mms. 300 latausasemaa sähköautoille.
- Helsinki tarjoaa asukkailleen monia erilaisia kokous- ja virkistystiloja, esim. asumis- ja nuorisotiloja, kokous- ja juhlatiloja, tiloja erilaisille ryhmille ja yhdistyksille, saunoja, urheilutiloja ja kesämökkejä. Julkisia tiloja voi varata omaan käyttöön Varaamon kautta.
- Helsingin kadut ovat hyvässä peruskunnossa ja palvelevat sekä autoilijoita että pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Lyhyet etäisyydet sekä hyvin hoidettu rautatiejärjestelmä kannustavat ihmisiä valitsemaan autoa ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon. Kävely on edelleen suosituin tapa päästä paikasta A paikkaan B.
- Kaupunginhallituksen hyväksymät käytännöt ohjaavat luonnonhoitoa. Tavoitteena on ylläpitää virkistyskäyttöön tarkoitettuja viheralueita siten, että ne ovat miellyttäviä ja turvallisia, sekä säilyttävät maiseman ja sen luonnolliset arvot. Luonnonhoidon suunnittelu tehdään kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelun tekemän aluesuunnittelun yhteydessä. Asukkaat voivat osallistua suunnitteluun, ja palautetta voi antaa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelun kautta.
- HSY järjestää asuinkiinteistöjen sekä julkishallinnon jätehuollon pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Kuluttajat voivat viedä käytetyt pahvi-, lasi- ja muovipakkaukset, sekä pienet metallitavarat Rinki-ekopisteisiin. Paperin kierrätys onnistuu samoissa pisteissä, ja suurin osa niistä ottaa vastaan myös käyttökelpoisia vaatteita. Muut jätteet voidaan viedä HSY:n Sortti-asemille. Jotkin huoltoasemat keräävät haitallista jätettä. Kierrätyspisteet löytyvät osoitteesta www.kierratys.info.
- Ympäristöterveyslainsäädäntö edellyttää että kunnalla on ympäristöterveyden valvontasuunnitelma. Tavoite on lainsäädännön avulla varmistaa kaikkien asukkaiden oikeus terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön. Tähän sisältyy myös puhdas juomavesi, hyvä sisäilma ja ruoka.
- Helsingillä on monipuolinen julkisen liikenteen verkosto, ja laaja valikoima esteettömiä liikennemuotoja. Kaikki pyörätuolimatkustajat voivat matkustaa liputta HSL:n lähijunissa, metrossa, raitiovaunussa, paikallisbussissa ja Suomenlinnan lautalla. Esteettömyys on ollut Helsingin kaupungin prioriteetti,ja se näkyy esim. tasaisten ja esteettömien kävelyteiden, siltojen ja tienylityskohtien suunnittelussa.
- Turvallisuutta edistäviä aloitteita:
1. Minun Silmin, Sinun Silmin (I See You See)
Pyrkii ehkäisemään vihapuhetta, ääriajattelua ja ryhmäkohtaisia ennakkoluuloja. Se on pääasiassa kouluissa käytävä kurssi. (+14-vuotiaille)
2. KVO13
Koostuu 13:sta askeleesta jotka pyrkivät ehkäisemään kiusaamista päiväkodeista lukioon. Askeleet sisältävät hyvinvoinnin mittausta, erityisohjelmia joilla kehitetään lasten sosiaalisia ja tunnetaitoja, yhdessä oppilaiden kanssa sovittuja luokkahuoneen käyttäytymissääntöjä ja toimintaa jolla vahvistetaan yhteenkuuluvuutta ja sosiaalisia siteitä. Oppilaat opetetaan myös tunnistamaan kiusaamista, ja heille luodaan kanavia joiden kautta kiusaamisesta voi ilmoittaa anonyymisti.

Economic inclusion in Helsinki:

- (24) The City of Helsinki offers comprehensive employment services for residents of Helsinki and supports the employers of the Helsinki region with employment along with Uusimaa TE Services. In addition to statutory services, the City provides information and advice, guidance and training services for job-seekers in Helsinki, offers work trial opportunities and arranges pay subsidy work for job-seekers. 
- (25) The Ansio course helps young people search for a summer job. The course consists of two lessons and 12 hours of training within a month. The course is free of charge.
- (26) The Haavikko Training and Adult Education Centre provides training for employment granted as special care to disabled young people who have finished their basic education, as well as working adults. The aim of this training is to promote independence and growth into adulthood, familiarise and steer clients towards working life and provide housing training. Training for employment can include learning theoretical knowledge and skills and putting them into practice. In addition to this, the training also involves practising self-expression and interaction skills.
- (27) The City of Helsinki participates in national employment management by offering versatile services to Helsinki-based jobseekers and employers in need of employees. An increase in employment is the primary goal of Helsinki’s economic development policy. The City Board's Economic Development sub-committee manages Helsinki’s employment policies and decides on the principles of employment management and monitors their realisation. The City Board allocates an annual appropriation to be used for employment management. The appropriation is used for purposes such as providing employment within the City for unemployed Helsinki residents, organising training and coaching, and assisting associations, foundations and companies. In addition, the appropriations are used to implement projects to promote employment. 
Connecting employers and jobseekers is also promoted through company cooperation by offering employers recruitment services free of charge. In addition, the City of Helsinki’s Economic Development Division gives financial support to employers operating in the Helsinki employment area who offer employment opportunities to jobseekers living in Helsinki.
- (28) The City of Helsinki provides a service that supports employment of immigrants. It combines work trial service, subsidies work and Finnish language education. The Finnish language training is free for the customers of City Employment Services.
- (29) The City of Helsinki offers many different Finnish courses for immigrants. For example:
1. Courses for stay-at-home parents.
You can apply for these courses if you care for a child aged 6 months to 3 years at home. While uoi are studying Finnish, a nanny will take care of your child near the course location. The course and childcare are free.
2. A vocation and Finnish language.
You can take part in POLKU or BAANA training if you want to study Finnish and learn a profession at the same time.
3. Courses at the Finnish Adult Education Centre.
The Finnish Adult Education Centre of the City of Helsinki (Helsingin työväenopisto) organises Finnish courses for people whose native language is not Finnish. On these courses, students learn speaking, listening, reading comprehension and writing skills.
- (30) There are several services that help immigrants find work, for example:
1. MONIKA – Multicultural Women’s Association.
Integration Center Monika assists unemployed immigrant women in finding work. You can receive assistance in writing a CV or job application, study everyday Finnish and digital skills
2. Luckan integration.
Luckan Integration is a guidance service that provides individual counselling for immigrants and organises, for example, events and group meetings related to finding work. Events are organised in English.
3. Helsinki skills centre.
Helsinki skills centre (Stadin osaamiskeskus) provides job market coaching for immigrants and helps with finding a job or an internship. The skills centre services include Finnish lessons and vocational training. 
- NewCo Helsinki provides immigrants help in starting a new business. They provide personal advice in Finnish, Swedish, English, Russian, Arabic, Estonian, German, and Italian. Their information sessions are free of charge. 
- (31) Job-related housing is bound to employment with the City of Helsinki, and the lease agreements are valid until further notice. No rental security deposit is charged for the housing. Job-related housing is offered to employees of all of the City of Helsinki’s divisions, central administration and enterprises.
- (32) Hitas is a housing price-and-quality control system used in Helsinki. It is aimed at ensuring that housing prices are based on real production costs. The maximum prices of both new and old Hitas units are regulated. The Hitas register is maintained and the resale of Hitas units is managed by the City of Helsinki City environment sector’s Housing services Unit. 
- (33) Resident groups in need for special assistance for whom the City provides housing comprise the elderly, the disabled, the homeless, immigrants and young people who have been customers of child welfare. Residents of City-provided subsidized housing live independently in their own units or in City-organized assisted-living housing. Residents of subsidized housing handle their meals and shopping independently, but they may need assistance in home care and with their finances. Residents of housing reserved for special groups are selected by the Department of Social Affairs and Health Care, which provides information on available housing.
- (34) International House Helsinki is a centre for international newcomers to find information about settling into life in Helsinki. The centre includes employment services, which offer personal job seeking guidance as well as information about the job market in Helsinki and guidance on Helsinki’s online jobseekers system. You can also register as an official jobseeker there.
Suomeksi:
- Helsingin kaupunki tarjoaa kattavia työvoimapalveluja asukkaille, ja tukee Helsingin alueen työnantajia työllistämisessä Uudenmaan TE-palveluiden mukana. Lakisääteisten palveluiden lisäksi kaupunki tarjoaa työnhakijoille tietoa ja neuvoja, ohjausta ja koulutusta, työkokeilumahdollisuuksia ja palkkatyötä. 
- Ansio-kurssi auttaa nuoria etsimään kesätyötä. Kurssi koostuu kahdesta oppitunnista ja 12:sta valmennustunnista. Tämä tapahtuu kuukauden sisällä. Kurssi on maksuton. 
- Haavikon opetus- ja aikuiskasvatuskeskus tarjoaa erityishoitona työllistävää koulutusta peruskoulun suorittaneille vammaisille nuorille ja työssäkäyville aikuisille. Koulutuksen tarkoituksena on edistää itsenäisyyttä, perehdyttää ja ohjata asiakkaita kohti työelämää ja tarjota asuntokoulutusta. Työllisyyskoulutus voi sisältää teoreettisen tiedon ja taidon oppimista, ja niiden toteuttamista käytännössä. Tämän lisäksi koulutukseen kuuluu myös itseilmaisun ja vuorovaikutustaitojen opettelua.
- Helsingin kaupunki osallistuu valtakunnalliseen työllisyydenhoitoon tarjoamalla monipuolisia palveluja helsinkiläisille työnhakijoille ja työntekijöitä tarvitseville työnantajille. Työllisyyden kasvu on Helsingin taloudellisen kehityksen päätavoite. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto johtaa Helsingin työllisyyspolitiikkaa ja päättää työllisyydenhoidon periaatteista ja seuraa niiden toteutusta. Kaupunginhallitus osoittaa vuosittain määrärahan työllisyydenhoitoon. Määräraha käytetään mms. helsinkiläisten työllistämiseen, koulutukseen ja valmennukseen, ja säätiöiden, järjestöjen ja yritysten avustamiseen. Työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista edistetään myös yritysyhteistön kautta tarjoamalla työnantajille rekrytointipalveluja ilmaiseksi. Lisäksi, Helsingin kaupungin Elinkeino-osasto antaa taloudellista tukea Helsingin työssäkäyntialueella toimiville työnantajille, jotka tarjoavat työmahdollisuuksia helsinkiläisille työnhakijoille.
- Helsingin kaupunki tarjoaa palvelua, joka tukee maahanmuuttajien työllistymistä. Siinä yhdistyy työkokeilu, työskentely palkkatuella ja suomen kielen opetus. Suomen kielen opetus on maksutonta työvoimapalvelujen asiakkaille.
- Helsingin kaupunki tarjoaa monia erilaisia kielikursseja maahanmuuttajille. Esimerkiksi:
1. Kursseja (koti)vanhemmille.
Vanhemmat joilla on pieni lapsi kotona, voivat osallistua tälle kurssille. Kun vanhempi on koulussa, lastenhoitaja pitää huolta lapsesta koulun lähettyvillä. Kurssi ja lastenhoito on ilmaista.
2. Ammatti ja suomen kieli.
Henkilö voi osallistua POLKU- tai BAANA-koulutukseen, jos hän haluaa opiskella kieltä ja itselleen ammatin samaan aikaan.
3. Kurssit Helsingin työväenopistossa.
Helsingin työväenopisto järjestää suomen kielen kursseja ihmisille jotka puhuvat äidinkielenään jotain muuta kieltä.
- On olemassa useita palveluja jotka auttavat maahanmuuttajia löytämään töitä, esimerkiksi:
1. MONIKA-Naiset Liitto.
MONIKA-Naiset Liitto auttaa työttömiä maahanmuuttajanaisia löytämään töitä. Sieltä voi saada apua CV:n tai työhakemuksen kirjoittamiseen, suomen kielen opiskeluun ja digitaalisten taitojen opetteluun.
2. Luckan-integraatio.
Ohjauspalvelu, joka tarjoaa maahanmuuttajille henkilökohtaista neuvontaa, ja järjestää esim. työn löytämiseen liittyviä tapahtumia ja ryhmätapaamisia. Tapahtumat ovat englanninkielisiä. 
3. Stadin osaamiskeskus.
Stadin osaamiskeskus tarjoaa työmarkkinavalmennusta maahanmuuttajille ja auttaa heitä löytämään töitä tai työharjoittelupaikan. Osaamiskeskuksen palveluihin kuuluvat suomen kielen opetus ja ammattikoulutus.
- NewCo Helsinki tarjoaa maahanmuuttajille apua uuden yrityksen perustamisessa. He tarjoavat henkilökohtaista neuvontaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, arabiaksi, viroksi, saksaksi ja italiaksi. Heidän tiedotustilaisuutensa ovat ilmaisia.
- Työsuhdeasunnot ovat Helsingin kaupungin työsuhteeseen sidottuja ja niihin solmitaan toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Asunnoista ei peritä vuokravakuutta. Työsuhdeasuntoja tarjotaan kaikille Helsingin kaupungin osastojen, keskushallinnon ja yritysten työntekijöille.
- Hitas on asuntojen hinnan-ja-laadun valvontajärjestelmä Helsingissä. Sen tarkoitus on varmistaa että asuntojen hinnat perustuvat rakennuskustannuksiin. Sekä uusien että vanhojen Hitas-asuntojen hintoja säädellään ja niillä on yläraja. Helsingin kaupunki ylläpitää Hitas-rekisteriä ja valvoo asuntojen myyntiä.
- Vanhukset, kehitysvammaiset, kodittomat, maahanmuuttajat ja nuoret jotka ovat olleet lastensuojelun asiakkaita, kuuluvat kaikki erityisapua tarvitsevaan ryhmään jolle kaupunki tarjoaa asunnon. Nämä asukkaat voivat joko asua yksin, tai kaupungin hoitokodeissa. Tuetun asumisen asiakkaat huolehtivat itse aterioistaan ja ostoksistaan, mutta voivat tarvita apua kodin hoidossa tai talousasioissa. Sosiaali- ja terveysministeriö valitsee asuntoihin sopivat asukkaat.
- IHH on keskus uusille kansainvälisille tulokkaille josta he voivat löytää tietoa kuinka asettua Helsinkiin. Keskus sisältää työvoimapalveluja jotka tarjoavat henkilökohtaista työnhaun neuvontaa, tietoa Helsingin työmarkkinoista, ja Helsingin sähköisen työnhakujärjestelmän neuvontaa. Siellä on mahdollista rekisteröityä työnhakijaksi.

+ VIENNA

- (35) Ways that Vienna promotes gender equality:
1. Parks have been redesigned to provide better lighting and access for women and girls, as well as more democratic seating arrangements to provide shared space for different park users including women, children, migrants, the elderly and the homeless.
2. Sidewalks have been widened and street crossings have been re-timed to allow for parents with buggies, the elderly and the mobility impaired to move around more comfortably.
3. New pedestrian paths that allow for the most direct routes between home/schools/ shops/ transportation.
4. Residential areas with improved safety features such as mirrors to see around bends on alleyways and planting to increase attractiveness.
5. Housing designed by woman architects that provides personal space for single mothers and encourages community support networks.
Gender-sensitive planning has many overlaps with other policy areas. For instance, more walk-able, greener cities that respect sustainable mobility principles benefit everyone.
Suomeksi:
Tapoja joilla Vienna edistää sukupuolten tasa-arvoa: 
1. Puistot on suunniteltu uudestaan niin, että ne ovat valoisampia ja lähestyttävämpiä naisille ja tytöille. Demokraattiset istuinjärjestelyt tekevät puistosta jaetun tilan sen eri käyttäjille. (Naiset, lapset, maahanmuuttajat, vanhukset ja kodittomat)
2. Jalkakäytäviä on levennetty, ja risteykset on ajoitettu uudestaan niin että rattaiden kanssa liikkuvat vanhemmat, vanhukset ja liikuntarajoitteiset voivat liikkua mukavammin.
3. Uudet kävelytiet mahdollistavat suorimmat reitit kodin/ koulujen/ kauppojen ja kuljetusten välillä.
4. Asuinalueiden parannetut turvaominaisuudet, kuten peilit joiden avulla voi nähdä kujien mutkissa, ja istutukset jotka lisäävät alueen viehättävyyttä.
5. Naisarkkitehtien suunnittelemia taloja, jotka tarjoavat omaa tilaa yksinhuoltajille, ja kannustavat yhteisön tukiverkostoja. Sukupuolisensitiivisellä suunnittelulla on monia päällekkäisyyksiä muiden poliitikan alojen kanssa. Esimerkiksi, käveltävämmät ja vihreämmät kaupungit jotka kunnioittavat kestävän liikkuvuuden periaatteita hyödyttävät kaikkia.

+ TAIPEI 

- (36) Since 2000, the Department of Civil Affairs has been organizing the LGBT Civil Rights Festival every year. It was the first event sponsored by government budgets to promote LGBT equal rights. The then Taipei City Mayor, Ma Ying-ju, attended the opening ceremony of the first LGBT Civil Right Festival and served as the rainbow ambassador, making him the first local government leader to attend an LGBT event. The wellknown “Getting to Know LGBT” pamphlet was first published by the city government, and has been revised every year for public outreach. It has served as an important cornerstone for LGBT human rights education. With the efforts of the Department of Civil Affairs as well as the LGBT and gender organizations, the LGBT Civil Rights Festival has grown into different formats, including workshops for learning about LGBT people, an LGBT film festival, a family day carnival, a selection of LGBT idols, and exhibitions on various issues. These events have enabled citizens to learn about the LGBT community from different perspectives and angles, as well as eliminated discrimination and misunderstandings about sexual minorities. On May 24th, 2019, the first day after same-sex marriage was legalized, an outdoor LGBT mass wedding was organized, attracting hundreds of international media platforms to cover the event. Many countries’ diplomatic representatives also joined the celebration, marking a historical moment for Taipei City.
Suomeksi: 
- (The Department of Civil Affairs) Siviiliasioiden osasto on järjestänyt vuodesta 2000 lähtien vuosittain LGBT-kansalaisoikeuksien festivaalin. Se oli ensimmäinen valtion tukema festivaali jolla tuettiin LGBT-oikeuksia. Taipein silloinen pormestari osallistui ensimmäisen LGBT-festivaalin avajaisiin ja toimi sateenkaarilähettiläänä, mikä teki hänestä ensimmäisen paikallishallinnon johtajan joka osallistui LGBT-tapahtumaan. ”Getting to Know LGBT” on kaupungin hallituksen ensin julkaisema, ja sitten vuosittain uudistettu esite. Sillä on ollut tärkeä rooli LGBT-oikeuksien opetuksessa. Siviiliasioiden osaston ja LGBT-organisaatioiden ponnistelulla LGBT-festivaali on kasvanut eri formaatteihin. Näitä ovat esim. työpajat, filmifestivaali, karnevaali ja näyttelyt. Nämä tapahtumat ovat auttaneet kansalaisia oppimaan ja tuntemaan LGBT-yhteisöä eri perspektiiveistä ja näkökulmista, sekä vähentämään syrjintää ja seksuaalivähemmistöihin liittyviä väärinkäsityksiä. 24.5.2019, päivä sen jälkeen kun samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliitto laillistettiin, järjestettiin LGBT-massahäät, jotka houkuttelivat paikalle satoja kansainvälisiä medioita. Myös monien maiden poliittiset edustajat osallistuivat juhliin, mikä merkitsi historiallista hetkeä Taipein kaupungille.

+ OTTAWA 

- (37) How Ottava helps residents living in poverty:
1. ACORN, Ottawa is part of ACORN Canada, an organization of low and moderate-income families seeking to transform the conditions that create poverty.
2. Alliance to End Homelessness (ATEH) – a non-partisan coalition taking action to end homelessness in Ottawa, with a vision of an inclusive community that takes responsibility to ensure every resident has an appropriate home.
3. Ottawa Poverty Reduction Network is an organization of community organizations, anti-poverty activists and community members working together to tackle poverty in Ottawa. They originated in 2008 to support the participation of low-income individuals in the Ontario Poverty Reduction Strategy.
4. A variety of groups in the city are working on the issue of food security and variety for people who are poor and who live in low-income areas in Ottawa.
5. The Assertive Community Treatment Team (ACTT) is a multi-disciplinary team that includes addictions, vocational and peer support, nurses, support workers, a social worker, an occupational therapist, and psychiatrists. Team members provide individual and family assistance, as well as advocacy around accessing community resources and services, to individuals experiencing serious mental health concerns.
Suomeksi:
Kuinka Ottawa auttaa köyhyydessä eläviä asukkaitaan:
1. Ottawa on osa ACORN Kanada-organisaatiota joka auttaa pienituloisia perheitä muuttamaan olosuhteita jotka aiheuttavat köyhyyttä.
2. ATEH on puolueeton liitto joka pyrkii poistamaan kodittomuuden Ottawasta. Sillä on visio osallistavasta yhteisöstä joka ottaa vastuun siitä että jokaisella asukkaalla on asianmukainen koti.
3. Ottawa Poverty Reduction Network on järjestö johon kuuluu yhteisöjärjestöjä, köyhyyden vastaisia aktivisteja, ja yhteisön jäseniä. Nämä kaikki toimivat yhteistyössä köyhyyden torjumiseksi.
4. Monet ryhmät huolehtivat matalan tulotason alueilla asuvien ihmisten ruokaturvasta.
5. ACTT on monitieteellinen tiimi, johon kuuluu ammatillista ja vertaistukea, sairaanhoitajia, tukityöntekijöitä, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti, ja psykiatreja. Tiimin jäsenet tarjoavat yksilö- ja perheapua, sekä neuvoja siihen kuinka ihmiset joilla on mielenterveysongelmia voivat päästä käsiksi yhteisön resursseihin ja palveluihin.

+ COPENHAGEN

- (38) Copenhagen’s Host Programme seeks to facilitate encounters between newly arrived migrants and Copenhageners who wish to volunteer as hosts.
The programme is operated in close collaboration with two local organisations. The Danish Refugee Council carries out social activities with newly arrived inhabitants including Danish conversation courses and provides information on the local community, cultural activities and those carried out by local associations. The Foreningen Nydansker helps newly arrived inhabitants integrate into the local education system and job market. Kari Mørkøre-Yde, coordinator of the Host Programme, explained the programme’s expected outcomes stating that it will result "in an increased understanding, awareness and tolerance among the residents of Copenhagen" as well as in “a city that is more welcoming and easier for foreigners to settle in”. She also stressed the importance of the Host Program in facilitating the integration process. “It prevents discrimination. It promotes inclusion of new citizens".
Suomeksi:
- Kööpenhaminan isäntäohjelma pyrkii helpottamaan kohtaamisia vasta saapuneiden maahanmuuttajien, ja sellaisten kööpenhaminalaisten välillä jotka haluavat toimia vapaaehtoisina isäntinä. Ohjelma toimii yhteistyössä kahden paikallisen organisaation kanssa.
Tanskan pakolaisneuvosto tarjoaa vasta saapuneille maahanmuuttajille mms. tanskalaisia keskustelukursseja, sekä tietoa paikallisesta yhteisöstä, kulttuuritoiminnasta ja paikallisten järjestöjen harjoittamasta toiminnasta. Foreningen Nydansker auttaa uusia asukkaita integroitumaan paikalliseen koulutusjärjestelmään ja työmarkkinoille. Kari Mørkøre-Yde, isäntäohjelman koordinaattori, selitti ohjelman odotettuja tuloksia sanomalla että se johtaa ”lisääntyneeseen ymmärrykseen, tietoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen Kööpenhaminan asukkaiden keskuudessa”, sekä ”vieraanvaraiseen kaupunkiin johon ulkomaalaisten on helpompi asettua.” Hän myös korosti isäntäohjelman tärkeyttä integraatioprosessin helpottamisessa. ”Se estää syrjintää. Se edistää uusien asukkaiden osallisuutta.”

+ OSLO

- (39) The “Action Plan for an Age-friendly City” and “Plan for Safe and Diversified Care of older people” will lay the foundation for taking Oslo from institutional and stopwatch-based care of older people to active ageing where seniors are in charge of their own lives. More will be able to live at home longer; seniors will experience active city life and be confident that the municipality will come to their aid when their health fails.
In order to make it possible for more people to live at home longer, we are adding more home care employees, we are introducing activity time in the home care service in addition to home nursing care and practical assistance and we are establishing more meeting places for seniors. We are also taking new steps to make it easier to get around Oslo, including through new age-friendly transport solutions. Although more people will be able to live at home longer, it is equally important that those who need new housing will have options. That’s why we are now building more residential care homes (Care+) in Oslo specially adapted for those seeking safety and activities. The facilities will have 24-hour staffing, cafés, various health services and a variety of activities. The nursing homes will be upgraded to a new standard.
Suomeksi:
- ”Ikäystävällisen kaupungin toimintasuunnitelma” ja ”Vanhusten turvallisen ja monipuolisen hoidon suunnitelma” luovat perustan Oslon siirtymiselle laitoshoidosta ja sekuntikellopohjaisesta hoidosta aktiiviseen ikääntymiseen, jossa vanhukset ovat vastuussa omasta elämästään. Useammat voivat elää pidempään kotona; eläkeläiset voivat elää aktiivista kaupunkielämää ja olla samalla luottavaisia että kunta auttaa heitä kun heidän terveytensä heikkenee.
Jotta useammat voisivat elää kotona pidempään, lisätään kotihoitohenkilöstöä, lisätään kotihoitopalveluun aktiivista aikaa tavallisen kotihoidon ja käytännön avun lisäksi. Perustetaan myös lisää tapaamispaikkoja senioreille. Tehdään myös liikkumisesta Oslossa helpompaa, mms. ikäystävällisten liikenneratkaisujen avulla. Vaikka useammat ihmiset voivat elää kotona pidempään, on yhtä tärkeää että heille jotka tarvitsevat asunnon on vaihtoehtoja. Siksi Osloon rakennetaan lisää hoitokoteja. Kodeissa on ympärivuorokautinen henkilökunta, kahviloita, terveyspalveluita ja aktiviteetteja. Hoitokodit päivitetään uudelle tasolle.



Personal opinions

Can Savonlinna be an inclusive city? 
- I don’t see why not.
I had never heard the term ”inclusive city” before this. I’ve learned a lot, but I still have a lot left to learn, which is why I don’t have any concrete ideas on how to make Savonlinna more inclusive. Maybe I’ll come up with some ideas later, but right now I’m still processing all of this information.
That said, there are a lot of good ideas around the world on how to make a city more inclusive, and we could and should follow their example. Modify those ideas so that they fit our town and our needs.
One thing that I’m sure about, is that we should avoid doing things for people. Instead, we should do things with people. Include them in our projects, make themselves heard. Just remembering that will help immensely when we make our town more inclusive.


Kirjoittanut: Tiia Sairanen. 🌸

 LÄHTEET: 

- (1) (Lähde: Douglas, Rhonda. 28.1.2013. Commentary: What We Mean By ”Inclusive Cities” [Verkkosivu] https://nextcity.org/informalcity/entry/commentary-what-we-mean-by-inclusive-cities)
- (2) https://www.usnews.com/news/cities/articles/2019-11-29/a-new-report-looks-at-the-most-inclusive-cities-in-the-world
- (3) https://www.coe.int/en/web/interculturalcities/-/welcoming-policies-for-newcomers
- (4) https://www.coe.int/en/web/interculturalcities/-/making-inclusive-education-real
- (5) https://www.coe.int/en/web/interculturalcities/-/a-policy-to-increase-the-diversity-in-neighbourhood
- (6) https://www.coe.int/en/web/interculturalcities/-/planning-for-interculturality
- (7) https://www.stadt-zuerich.ch/prd/de/index/stadtentwicklung/schnittstellesq/information_english.html
- (8) https://www.stadt-zuerich.ch/portal/en/index/portraet_der_stadt_zuerich/sicherheit_recht.html
- (9) https://www.stadt-zuerich.ch/portal/en/index/portraet_der_stadt_zuerich/natur_u_umwelt.html
-(10) https://www.stadt-zuerich.ch/portal/en/index/portraet_der_stadt_zuerich/mobilitaet_verkehr.html
- (11) https://www.hel.fi/helsinki/en/administration/administration/services/service-description?id=2907
- (12) https://www.hel.fi/helsinki/en/administration/participate/channels/participation-model
- (13) https://www.myhelsinki.fi/en/work-and-study/everyday-living-is-smooth-and-wellbeing-is-a-priority
- (14) https://nordicsafecities.org/safe-city-tour-tackling-root-causes-in-helsinki/
- (15) https://www.hel.fi/maahanmuuttajat/en/welcome-to-helsinki/support-in-the-early-phase/integration-services-for-refugees/integration-services-for-refugees
- (16) https://www.myhelsinki.fi/en/work-and-study/helsinki-is-a-model-city-of-sustainable-development
- (17) https://www.hel.fi/helsinki/en/housing/plots-land-buildings/space/meeting-recreational/
- (18) https://www.myhelsinki.fi/en/work-and-study/mobility-in-helsinki-is-fast-and-environmentally-friendly
- (19) https://www.hel.fi/helsinki/en/housing/nature/maintenance/
- (20) https://www.hel.fi/helsinki/en/housing/housing/functional/
- (21) https://www.hel.fi/helsinki/en/housing/foodstuff/health-control/
- (22) https://www.myhelsinki.fi/en/info/getting-around-accessible-helsinki
- (23) https://nordicsafecities.org/member-cities/helsinki/
- (24) https://www.hel.fi/helsinki/en/administration/enterprises/employment/
- (25) https://www.hel.fi/nuoret/en/Work_and_training/
- (26) https://hel.fi/vammaiset/en/training-and-employment/
- (27) https://www.hel.fi/helsinki/en/administration/enterprises/services-employers/
- (28) https://www.hel.fi/maahanmuuttajat/en/work-and-entrerpise/help-with-finding-jobs-and-education/
- (29) https://www.hel.fi/maahanmuuttajat/en/learning-finnish-and-swedish/learning-finnish/
- (30) https://www.infofinland.fi/en/helsinki/life-in-helsinki/employment-and-entrepreneurship-in-helsinki
- (31) https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/asunnonhaku-en/job-related-housing/
- (32) https://www.hel.fi/helsinki/en/housing/housing/hitas
- (33) https://www.hel.fi/helsinki/en/housing/housing/special/
- (34) https://www.myhelsinki.fi/en/work-and-study/work/quick-guide-how-to-find-work-in-helsinki
- (35) https://urbact.eu/gender-equal-cities-inspiration-vienna
- (36)  https://www-ws.gov.taipei/Download.ashx?u=LzAwMS9VcGxvYWQvNTU1L3JlbGZpbGUvMC8xMDA5NzkvMjA1YWM1ZTQtYTNhOC00ZTA5LWJlNDUtNzI3NzllMzA1Nzg4LnBkZg%3D%3D&n=VGFpcGVpIDIwICBUaGUgTWFwIG9mIHRoZSBDaXR5IG9mIEdlbmRlciBEaXZlcnNpdHkgYW5kIEluY2x1c2lvbi1maW5hbC5wZGY%3D&icon=..pdf
- (37)  https://documents.ottawa.ca/sites/documents/files/poverty_ss_en.pdf
- (38) https://www.coe.int/en/web/interculturalcities/-/the-copenhagen-host-programme
- (39) https://extranet.who.int/agefriendlyworld/network/oslo/


keskiviikko 24. maaliskuuta 2021

Kevään kumppanuuspöytäkierros on nyt käynnistetty!

 



Tällä hetkellä on kolme pöytää takana (Punkaharju, Sääminki ja Savonranta) ja kaks pöytää edessä; kaupunkikeskusta ja Kerimäki.

Aloitin työn tammikuun 18. päivänä ja hyppäsin suoraan syvään päähän, itse kumppanuuspöytien järjestämiseen ja koordinoimiseen. Jo viime syksynä kumppanuuspöydät järjestettiin ensimmäistä kertaa etänä Teamsin kautta. Tämän ohelle haluttiin osallisuuden lisäämiseksi myös tapaamisen striimaus Teamsin ulkopuolelle, jota ryhdyin työstämään.

Striimaaminen aiotaan toteuttaa myös syksyllä, vaikka kumppanuuspöydät pystyttäisiinkin silloin järjestämään kasvotusten. Näin saadaan tavoitettua ihmisiä heidän oman elämänsä puitteissa: esimerkiksi vuorotyöläiset, liikuntarajoitteiset, pitkien matkojen päässä asuvat tai monipaikkaiset asujat ja esimerkiksi sosiaalisista tilaisuuksista ahdistuvat henkilöt. Kumppanuuspöytiin osallistumiselle tai seuraamiselle matala osallistumiskynnys on avainkysymys, joka halutaan ottaa kaikessa toiminnassa huomioon.

 

Teams-kokousten striimaus on heti nostanut kumppanuuspöytien osallistujamäärää, mutta myös itse Teamsin osallistujamäärissä on ollut selkeää kasvua edelliseen pöytäkierrokseen verrattuna.

-        Punkaharjun Teamissä oli +6 osallistujaa, FB-livessä +19

-        Säämingin Teamsissä huimat +23 osallistujaa, FB-livessä +20

-        Savonrannan Teamsissä +15 osallistujaa, FB:ssä +10

 

Kaikissa kumppanuuspöydissä on kiitelty lähidemokratiamallin toimivuutta. Kiitokset ovat tulleet niin puheenjohtajien ja kaupungin edustajien, kuin kuntalaistenkin suusta.

Lähidemokratiatoiminnalle on tarvetta ja sen järjestämisessä onnistutaan. Malli on myös jatkuvasti kehitettävissä: aina kun tulee uusi idea tai lähestymistapa sen saa tehokkkaasti sovellettua käytäntöön ja parannettua kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia entisestään!


Kevätterveisin,

Meeri Larinen
Lähde vaikuttaa -hankekoordinaattori

perjantai 9. lokakuuta 2020

Unelmien kesätyöt 2020

Syksy on täällä. Lehdet putoilevat puista ja illat pimenevät. Hyvä hetki siis palata vielä kerran kesäisiin fiiliksiin! Asukasloikan hankeperheeseen kuuluva UKT, eli unelmien kesätyökilpailu, tuo nuoretkin mukaan tutustumaan hanketyöhön ja oppimaan työelämän pelisääntöjä, ehkäpä ensimmäistä kertaa. Meille Asukasloikassa on tärkeää, että nuoret saavat hyviä kokemuksia työelämänsä alkumetreillä, ja samalla pääsevät toteuttamaan itseään ja unelmiaan kesätyöprojektinsa kautta. UKT luo samalla hyvää mieltä ja piristystä kaupungin asukkaille, aika lailla win-win-tilanne siis!

Viime kesän aikana saimme toteutettua kolmen nuoren, Jessen, Saran ja Liisan, unelmien kesätyöt. Olimme tästä hyvin iloisia etenkin siksi, että keväällä kun kesätöitä alettiin suunnittelemaan, koronatilanne loi epävarmuutta myös kesätöiden toteutumisesta turvallisesti. Onneksi kesän ajan tilanne pysyi rauhallisena, eikä se sitten loppujen lopuksi vaikuttanut kesätöiden järjestämisen ja toteutumisen onnistumiseen. Tänä kesänä otimme myös ensimmäistä kertaa mukaan kesätyökummeja, jotka löytyivät hankeperheemme muista hankevetäjistä. Kesätyökummien avulla varmistimme, että jokaisella nuorella on riittävä tuki ja ohjaus saatavilla koko kesätyön ajan.

 

Roskariksa

Roskariksaa kuljettivat vuorotellen Jesse ja Liisa. Roskariksa syntyi Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistyksen ideasta jätteenlajitteluvaunulla varustetusta polkupyörästä. Yhdessä Asukasloikan kanssa tästä syntyi kesätyö, jota pääsimme nuorille tarjoamaan. Harmiksemme alkuperäinen roskariksa -pyörä ei valmistunut ajallaan, mutta plan b, eli pyörä, johon sai roskapihdit kiinnitettyä, toimi tilalla kuitenkin vallan mainiosti. Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys pysyi koko projektin ajan vahvasti mukana, etenkin työnohjauksessa.

Roskariksa toimi Savonlinnan kaupunkitaajaman alueella kesä -ja heinäkuun ajan. Kesätyönuoret siistivät kaupunkiluontoa ja saivat aikaan hyviä keskusteluja paikallisten ihmisten kanssa luonnonsuojelusta, roskaamisesta ja sen haitoista. He olivat esillä myös tapahtumissa muun hankeperheen mukana. Joka viikon lopussa tehtiin viikkokatsaus, jotka julkaistiin Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistyksen ylläpitämässä Roskariihi -Facebook ryhmässä. Sekä Jesse että Liisa olivat hämmästyneitä luonnossa olevan roskan määrästä, kuinka paljon sitä todellisuudessa onkaan. 

Jesse ja Liisa kokivat työn palkitsevana, ja olivat tyytyväisiä niin tarjoamiimme työvälineisiin kuin ohjaukseen ja perehdytykseenkin. Kiitos vielä Jesse ja Liisa, hienoa työtä!

 

Savonlinna taiteen kautta

Saran UKT-projekti, Savonlinna taiteen kautta, oli alusta saakka hänen itsensä suunnittelema. Ideana oli maalata ja piirtää teoksia, ikuistaa hetkiä kesäisestä kaupungistamme. Teoksista syntyi näyttely Kahvila Alkun seinälle, josta monet pääsivät upeita teoksia ihastelemaan. Halutessaan pystyi varaamaan itselleen lempimaalauksensa, ja näyttelyn päätyttyä sen sai omaksi.

Sara kertoi kehittyneensä piirtäjänä ja maalaajana projektin aikana valtavasti, kun pääsi taitojaan harjoittamaan enemmän kuin normaalisti. Teokset saivatkin paljon ihasteluja, ja toivottavasti ilostuttavat omistajiaan vielä kauan, mihin ikinä päätyivätkään! Sarakin oli oikein tyytyväinen kesän projektiinsa. Kiitos Sara!



Kaiken kaikkiaan olemme todella tyytyväisiä menneeseen UKT kesään, ja saimme aivan ihanat nuoret sitä meidän kanssamme toteuttamaan!


Nuorten kommentteja UKT:sta:

Olen nähnyt kaupunkia aivan uusin silmin ja päässyt käymään paikoissa, joissa en ilman tätä työtä varmasti olisi koskaan välttämättä vieraillut.

En oikeastaan voisi kuvitella parempaa kesätyötä ja olenkin erittäin tyytyväinen kuluneen kuukauden työpäiviin Unelmien Kesätöissä.

Kaiken kaikkiaan kesätyökuukauteni oli todella toimiva ja onnistunut. Työnkuva oli toteutettu hyvin ja selitettiin perusteellisesti, työvälineet olivat kunnossa ja työpaikan ilmapiiri huippuluokkaa. Kyllä tätä hyvällä omatunnolla pystyy kutsumaan Unelmien kesätyöksi!

torstai 1. lokakuuta 2020

Asukkaan ääni heikompiosaisuudesta ja osallisuudesta

Osallisuus näyttäytyy monesti erilaisissa ohjelmissa ja tavoitteiden asettelussa vaikuttamismahdollisuuksina. Jotta ihan kaikilla olisi mahdollisuus vaikuttaa, pitää meidän laajentaa lähestymiskulmaa niin, että vaikuttamisen mahdollisuus avautuu myös heille, jotka ovat vetäytyneet tai syrjäytyneet yhteiskunnallisesta vuoropuhelusta ja toiminnasta. Heille, joilla on mielenterveys- tai päihdehaasteita. Heille, jotka ovat muuttaneet paikkakunnalle ja joilta puuttuu perhe, tukiverkosto ja ystävät. Heille, joille vieras kulttuuri tuntuu oudolle ja pelottavalle. Heille, joilla on monisairaushistoriaa ja työelämän ovi on lopullisesti suljettu tai heille, jotka sinnikkäästi pettymyksistä huolimatta yrittävät kuntoutua kohti työtä tai opintoja.

Kirjoituksessamme valotamme asukkaan äänellä sitä, miten Savonlinnan alueella sosiaalisesti, taloudellisesti tai terveytensä puolesta heikommassa asemassa olevat ihmiset taustoittavat tilannettaan ja miten he ovat kokevat lisääntyneen osallisuuden vaikutuksia omaan hyvinvointiin. Asiakastarinoita on kerätty kirjoitukseen kursiivilla.

Tarinoita purkaessamme huomasimme, miten vaikeimmiksi koetut takapakit elämässä musersivat. Surun ja kivun reput tuntuvat painavilta taakoilta kantaa mukana.

Kertoisinko lapsuudestani jossa rakkaudesta ei puhuttu, väkivalta oli läsnä ja kuulin olevani äpärä toistuvasti, pilanneeni vanhempieni elämän. Vai aloittaisinko nuoruudestani, joka oli värikäs ja yksinäisyyden ja alkoholin huuruinen ja myös väkivallan runtelema. 

Mutta kävikin niin, että supersankari muuttui superpahikseksi. Hyvin lyhyessä ajassa isä tuhosi sen vähän itseluottamuksen ja arvokkuuden mitä minulla oli enää jäljellä aikaisemmilta vuosilta. Isä syytti minua kaikista elämänsä epäkohdista ja alkoi arvostella ulkonäköäni, luonnettani, yleisesti sitä ihmistä joka olin. Mikä pahinta, minulla ei ollut laisinkaan ystäviä. Uskon, että tuolloin sairastuin ensimmäisen kerran masennukseen.

Viisi vuotta sitten tapaturman seurauksesta elämäni muuttui täysin. Hidas toipumiseni koitteli minun ja puolisoni arkea. Tapaturmasta jääneiden rajoitteiden vuoksi en voinut jatkaa työssäni, jota olin tehnyt 30 vuotta. Työni lisäksi olin puolisoni kanssa yrittäjänä omistamassamme yrityksessä. Yrityksemme ajautui konkurssiin ja taloudellinen tilanteemme romahti. Päätimme, että tilanteessamme on parasta kääntää elämän kirjassamme uusi sivu, joten päädyimme asumuseroon. Työttömyys, yksin asuminen, taloustilanteen muutos sekä terveysongelmat toivat paljon haasteita elämääni…

Olen sairastanut useamman masennusjakson elämäni aikana, pisimmät yli vuoden kestäneen sairasloman mittaisia. Elämäni ei ole ollut helppoa. Vastoinkäymisiä on tullut niin ihmissuhde- kuin työrintamalla. Rahavaikeudet, velkaantuminen, yksinhuoltajuus ja omat mielenterveysongelmat verottavat päivittäistä jaksamistani ja valitettavasti lapseni joutuvat siinä kärsimään.

Vaikeuksista yli pääseminen ei välttämättä onnistu yksin, tarvitaan hieman apua, tukea ja jeesiä -kunkin tarinan päähenkilölle ominaisella tavalla.

Ystäväni kehotti minua ottamaan yhteyttä HaTTunarikan työntekijä Mirjaan. Kynnys yhteydenottamiseen tuntui korkealta. Onneksi ystäväni oli sitkeä ja jaksoi kannustaa yhteydenottamiseen. Tapaaminen Mirjan kanssa järjestyi minulle mieluisassa paikassa. Keskustelimme elämäntilanteestani, toiveistani, haaveistani sekä haasteistani. Pohdimme yhdessä, mitkä harrastustoiminnat tukisivat hyvinvointiani ja toisivat mielekästä sisältöä elämääni.

Koulu alkoi mennä huonosti. Lintsasin paljon, en tehnyt läksyjä. Tässä kohtaa elämääni astui uusi supersankari… tarkkiksen opettaja… Yksi ihminen, joka huomasi. Yksi ihminen joka välitti, vaikkei tiennyt mitä on tekeillä, sai minut voimaan paremmin. En ollut enää yksin. En ollutkaan turha ja tyhmä.

Minulla on turva siihen, että jos kaadun, niin minut nostetaan ylös. Osa turvasta tulee ystäviltä, osa lapsilta ja miesystävältäni ja osa ihan yhteiskunnan peruspalikoista, lastensuojelusta. Eron jälkeen koin tehtäväkseni suojella lapsiani siltä kohtalolta, jonka sain kokea vanhempieni sairastuttua. Kukaan ihminen ei voi hyvin masentuneena. Vaikka hainkin siihen aktiivisesti hoitoa ja apua, koin tarvitsevani lisätukea vanhemmuuteeni ja halusin turvata lasteni onnellisen lapsuuden. Tein itsestäni lastensuojeluilmoituksen ja lastensuojelu on kulkenut vierellämme jo 5 vuoden ajan. Saimme aivan ihanan tukiperheen.

Kun antaa itselle luvan tulla autetuksi, niin voi saada elämäänsä uutta iloa, sisältöä ja ystäviä. Jaettu ilo tuplaantuu ja huolet puolittuu!

Positiivisen ajattelun voima ja hyvien asioiden ajattelu lisää hyvää oloa. Rentoutuminen, liikunta, monipuolinen terveellinen ravinto, harrastukset, tietoinen läsnäolo -näillä kaikilla voi tehdä itselleen hyvää.

…Kuinka ihmeessä olen pysynyt kuitenkin selväjärkisenä kaiken tämän jälkeen. Kuinka paljon olen joutunut elämässäni muuttamaan itseäni selvitäkseni. Unelmat, luonto ja lapset ja 1 hyvä ystävä. Niitä en hylännyt missään vaiheessa. Pari unelmaa olen saanutkin, metsästyskortti ja asua hirsitalossa. Luonto merkitsee tosi paljon minulle. Pääsee yksin tuulettamaan omaa päätä. Kuulaat syysaamut…  

Koen, että säännöllinen harrastustoiminta mm. musiikin ja kulttuurin parissa tukee opiskeluani sekä tasavertaisuuden tunne on lisääntynyt…Koen myös, että sosiaaliset kontaktit ja osallisuus tukevat hyvinvointiani. Yksinäisyys voi aiheuttaa myös monenlaisia ongelmia, kuten päihteiden ja lääkkeiden liiallista käyttöä.

Saan kavereita harrastustoiminnan avulla. Mielekäs harrastus vähentää yksinäisyyttä ja auttaa ylläpitämään terveyttä. Minulle tulee tasavertaisuuden tunne. Mielekäs tekeminen vaikuttaa positiivisesti mielialaan. Säännöllisen vapaa-ajan tekemisen myötä tulee rytmiä päivään ja viikkoon.


Suodaan aikaa ja mahdollisuuksia asioille, jotka tekevät onnelliseksi. Osallisuuden tunteella on tässä iso merkitys.

Todella paljon minulle iloa, osallisuuden tunnetta, uusia kokemuksia, tuttavuuksia, itsetunnon kohotusta tuonut. Ihana on kulttuurielämyksiä muistella. Hemmottelusta puhumattakaan.

Saan tavata ihmisiä, ja saan olla ihmisten kanssa tekemisissä. Saan lämpimän ruoan ja on mahdollista kehittyä työssä ja saa ohjausta sekä apua jos tarvitsee. Mukavat työnantajat sekä työtoverit.

Osallisuus, se että kuuluu johonkin ja sinulla on jotain väliä tässä maailmassa, ratkaisee useita kohtaloita. Ei kukaan yksin täällä pärjää, ei kukaan haluu yksin jäädä – laulaa Samuli Edelman. Voiko todempaa asiaa ollakaan?


Kirjoittajat:

Virpi Leskinen, Asukasloikka Savonlinna hankkeen projektipäällikkö/ Savonlinnan Seudun Kolomonen ry

Mirja Turkka, hankevetäjä, Asukasloikan hankeperheen HaTTunarikka hanke, Savonlinnan Hattu ry: otteita asiakastarinoista 2019-20.