INCLUSIVE
CITIES What is it? Explain
the term ”inclusive city.”
- (1)
An inclusive city is one that values all people and their needs equally. It is
one in which all residents have a representative voice in governance, planning,
and budgeting processes, and have access to sustainable livelihoods, legal
housing and affordable basic services such as water/sanitation and an
electricity supply.
Suomeksi:
- Osallistavassa
kaupungissa kaikkia asukkaita ja heidän tarpeitaan arvostetaan
yhdenvertaisesti. Osallistavassa kaupungissa kaikilla on edustava ääni
hallinto-, suunnittelu- ja budjetointiprosesseissa, sekä heillä on pääsy
kestävään toimeentuloon, asumiseen, sekä edullisiin peruspalveluihin, kuten
veteen ja sähköön.
- (2) In 2019, The
Prosperity & Inclusion City Seal and Awards (PICSA) Index ranked 113 cities
based on their efforts to create a prosperous environment for all citizens. The
index measured cities’ income per capita, quality of life, personal safety,
access to education, internet access, affordabilty, environmental quality and
access to health care. This was the first time the world’s major cities were
ranked by inclusivity.
Zürich ranked No. 1, followed by Vienna, Copenhagen, Luxembourg, Helsinki,
Taipei, Oslo, Ottawa, Kiel and Geneva. Fifteen of the twenty most inclusive
cities were located in Europe.
Suomeksi: Vuonna 2019 PICSA indeksi sijoitti 113 kaupunkia sen mukaan kuinka
osallistavia ne ovat. Zürich tuli kisassa ensimmäiseksi, Helsinki viidenneksi.
Top 20:stä 15 kaupunkia oli eurooppalaisia.
ZÜRICH
Social inclusion in Zürich:
- (3) Zürich has a specialized agency to welcome
newcomers and there is a dedicated strategy and a complete set of information
tools available in 14 different languages, as well as specific assistance. Each
year, six welcoming events for newcomers are organized. They take place at the
City Hall and include multilingual information sessions on the life in Zürich
and a multilingual city tour.
- Children in primary schools are of mixed ethnic
and cultural backgrounds and teachers often reflect the ethnic composition of
the local population. Schools make strong efforts to involve parents of children
with a migrant or minority background. Schools where more than 40 % of the
students do not have German (the official school language) as their mother
tongue can participate in the QUIMS programme. Within the QUIMS programme, the
participation of parents has a high priority. In the City of Zurich, around
half of all schools participate in the QUIMS programme.
- (4) Teachers are required to assist all the
children according to their requirements and possibilities. This requires
individualised learning. Schools also often carry out intercultural projects. The mandatory school
subject ‘religion and culture’ (Religion und Kultur) plays a central role
regarding intercultural questions and societal diversity.
- Zürich has a policy to increase ethnic/cultural
mixing in schools. The city and quarters’ development policies as well as the
housing policy aim at a good social mixing of the population to counteract any
potential ghettoisation. Accessibility of all city quarters by public
transportation also counteracts any potential disconnection of some quarters
from the city.
- (5) The city encourages actions where residents
of one neighbourhood meet and interact with residents with different
migrant/minority backgrounds from other neighbourhoods. Generally, the
Integration Policy, the housing programme housing, and the social culture
strategy (Soziokultur) include useful guidelines. More specifically, projects
that promote an improved cohabitation of ‘locals’ and ‘foreigners’, can
sometimes be financed by the City of Zurich.
- (6) The city has adopted a process of policy
consultation and/or co-design including people of different ethnic or cultural
backgrounds. An Advisory Council Of Foreigners has been established as to explicitly
voice the concerns of the foreign population vis-á-vis the executive. The
Advisory Council of Foreigners (Ausländerinnen- und Ausländerbeirat),
Roundtable of the City Police against racism (Runder Tisch Rassismus der
Stadtpolizei), Zurich Forum of Religions (Zürcher Forum der Religionen (ZFR))
are all regularly included in the processes of policy consultation and/or
co-design.
- (7) The harmonious co-existence in Zurich’s
quarters is one of the city’s distinguishing characteristics, largely due to the
initiative and voluntary commitment of numerous people and many civil society
organisations in the quarters and neighbourhoods. The city administration welcomes and supports
this commitment and seeks to involve the neighbourhoods in projects that affect
them. A well-functioning interface between the city and its quarters is
important.
Suomeksi:
- Zürichissä on uusien tulokkaiden
vastaanottamiseen erikoistunut toimisto, ja siellä mms. informaatiota 14:sta
eri kielellä. Joka vuosi uusi tulokkaille järjestetään kuusi tapahtumaa. Ne
pidetään kaupungintalolla, ja ne sisältävät monikielisiä tiedotustilaisuuksia
Zürichin elämään liittyen, ja monikielisen kaupunkikierroksen.
- Peruskoulujen lapset tulevat erilaisista
etnisistä taustoista, ja myös opettajat heijastavat paikallisen väestön etnistä
koostumusta. Koulut pyrkivät ottamaan maahanmuuttaja- tai vähemmistötaustaisten
lasten vanhemmat mukaan. Koulut joissa oppilaista yli 40% ei puhu
äidinkielenään saksaa, voivat osallistua QUIMS-ohjelmaan. QUIMS-ohjelmassa vanhempien
osallistuminen on ensisijaisen tärkeää. Zürichissä noin puolet kouluista
osallistuu QUIMS-ohjelmaan.
- Opettajien on avustettava kaikkia lapsia
heidän tarpeidensa mukaan. Tämä edellyttää yksilöllistä oppimista. Koulut
toteuttavat usein monikulttuurisia hankkeita. Pakollinen kouluaine ”uskonto ja
kulttuuri,” on keskeisessä roolissa monikulttuurisien kysymysten ja
yhteiskunnan monimuotoisuuden suhteen.
- Zürichin käytäntö on lisätä etnistä
sekoitusta kouluissa. Kaupungin kehityspolitiikalla ja asumispolitiikalla
pyritään väestön hyvään sosiaaliseen sekoittumiseen ghettoutumisen estämiseksi.
Kaikkiin kaupunginosiin on esteetön yhteys julkisilla kulkuvälineillä, ja se
torjuu kaupunginosien mahdollista eristäytymistä.
- Kaupunki kannustaa asukkaitaan olemaan
vuorovaikutuksessa eri naapurustojen maahanmuuttaja- ja vähemmistötaustaisten
ihmisten kanssa. Integraatiopolitiikka, asumisohjelma ja sosiaalisen kulttuurin
strategia sisältävät hyödyllisiä ohjeita. Zürichin kaupunki voi rahoittaa
projekteja jotka edistävät ja tukevat ’paikallisten’ ja ’ulkomaalaisten'
yhteiseloa.
- Kaupunki on ottanut käyttöön yhteiskuulemisen
ja -suunnittelun prosessin joka sisältää ihmisiä joilla on erilainen etninen
tausta. On perustettu ulkomaalaisten neuvoa antava neuvosto (An advisory
council of foreigners) joka antaa äänen ulkomaalaisväestölle. Ulkomaalaisten
neuvoa antava neuvosto (Ausländerinnen- und Ausländerbeirat), kaupungin
poliisin rasisminvastainen pyöreä pöytä (Runder Tisch Rassismus der
Stadtpolizei), Zürichin uskontofoorumi (Zürcher Forum der Religionen (ZFR))
ovat kaikki säännöllisesti mukana kuulemis- ja suunnitteluprosesseissa.
- Harmoninen yhteiselo Zürichin kaupunginosissa
on yksi kaupungin tunnuspiirteistä, mikä johtuu suurilta osin lukuisten
ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden oma-aloitteisuudesta ja
vapaaehtoisesta sitoutumisesta kaupunginosissa ja naapurustoissa.
Kaupunginhallinto vastaanottaa ja tukee tätä sitoutumista ja pyrkii ottamaan
naapurustot mukaan projekteihin jotka vaikuttavat niihin. Hyvin toimiva yhteys
kaupungin ja sen kaupunginosien välillä on tärkeää.
Spatial inclusion in Zürich:
- (8) The city’s administrational activities
create incentives for residents to act in an environmentally conscious,
energy-efficient way and to reduce waste accumulation and air and noise
pollution. Glass, metal and textiles can be properly disposed of at over 300
collection points, for example, while paper and cardboard are collected and
recycled by refuse collectors free of charge.
- (9) The City of Zürich has attractive working
and residential areas that are filled with greenery and have good access to the
lake, rivers, hills and forests. Additionally noticeable progress has been made
over the past two decades in terms of environmental quality.
Suomeksi:
- Kaupungin hallintotoimet kannustavat
asukkaita toimimaan ympäristötietoisella tavalla, ja vähentämään kulutusta, ja
ilma- ja äänisaastetta. Kaupungissa on yli 300 kierrätyspistettä joihin voi
viedä lasia, metallia ja tekstiilejä. Paperi ja pahvi kerätään ja kierrätetään
ilmaiseksi.
- Zürichin kaupungissa on viehättäviä työ- ja
asuinalueita jotka ovat täynnä vihreyttä, ja joista on hyvät yhteydet järvelle,
joille, mäille ja metsiin. Ympäristön laadun suhteen on tapahtunut merkittävää
edistymistä kahden viime vuosikymmenen aikana.
Economic inclusion in Zürich:
- (10) The City of Zürich pursues an
all-encompassing and sustainable mobility strategy. The City of Zürich promotes
public transport. Zürich has a modern public transport network which branches
out far and wide: trams, buses, ferries, suburb trains and funiculars combine
to make up a comprehensive and efficient range of transport options.
Suomeksi:
- Zürichin kaupunki noudattaa kokonaisvaltaista
ja kestävää liikkuvuusstrategiaa. Kaupunki edistää julkista liikennettä.
Zürichillä on moderni julkisen liikenteen verkosto joka yltää kauas. Raitiovaunut,
bussit, lautat, lähijunat ja köysiradat muodostavat kattavan valikoiman
erilaisia kuljetusvaihtoehtoja.
HELSINKI
Social
inclusion in Helsinki:
- (11)
Day activities for persons with severe disabilities are goal-oriented
activities outside the home, arranged on weekdays, which promote independent
living, participation and social interaction. The goals are that the severely
disabled person may live in his/her own home and the promotion of the person’s
psychological, physical and social wellbeing, as well as the facilitation of
social interaction and support for the person’s close community, when
necessary. Day activities provide a regular daily schedule, the teaching of
everyday skills and how to take care of oneself, mental support and
interaction, guided activities, club activities, excursions and events and a
meal service. The customer will pay for the meal costs of the day activities
and his or her liability share of the transport costs. Otherwise, the day
activities are free of charge for the customers.
- (12)
Helsinki residents can participate and influence municipal activities by
brainstorming ideas for and voting in the participatory budgeting initiative,
sending the city feedback, using the Varaamo booking system and taking part in
volunteer opportunities. Borough liaisons that represent each of Helsinki’s
major districts promote citizen involvement thorought the city.
- Finland’s
laws on local government require its municipalities to maintain councils that
represent persons with disabilities and the elderly, in addition to a youth
council or equivalent youth advocacy group. In addition to these, the City of
Helsinki also has an equality and non-discrimination committee.
- In
participatory budgeting, Helsinki residents come up with ideas for improving
their neighbourhoods with city funds and then vote on which ideas to bring to
fruition, in accordance with an appropriation approved by the city council. The
ambitious project is named OmaStadi (MyCity) and the proposals and voting take place
on the omastadi.hel.fi digital platform. Every resident of the city can propose
ideas, after which the authors join with city experts to develop feasible
proposals. All residents over the age of 12 are eligible to vote.
- (13)
Egalitarian system of basic services where status or wealth do not dictate how
an individual is treated. All Helsinkians are automatically covered by the
city’s healthcare system, even if one’s educational institution or workplace
does not offer healthcare services. Undocumented individuals have access to the most essential healthcare
services such as vaccinations and care in acute cases of illness.
- All
children registered in Helsinki are entitled to a kindergarten placement, and
the schools of the city usually do not have waiting lists. The quality of
education is high all throughout the city, and for many children the best and
easiest choice of school is the nearest one. Both pre-schools and
elementary school offer children and youngsters a hot meal during the day.
School books are free of charge for children in elementary education and
schools make sure that all students are equipped with the necessary school
supplies.
- (14)
Preventive Policing Unit at the Helsinki Police
Department provided insights into how use preventive work to improve residents’
safety and to reduce crime in the city. Superintendent Jari Taponen explained
that the departments activities are divided into three section:
One section focuses on communities and individuals at risk of exclusion as well
as residential areas suffering from segregation on some level; the second
section concentrates on people and communities that show signs of political or
ideological extremism; the third section focuses on juvenile delinquents and their
families and, through multi-professional cooperation, aims to find the reasons
of why young people commit crimes.
Helsinki prioritises maintaining close regular communication with local
communities and getting them involved in safety work. Helsinki believes that
the best way to strengthen the feeling of safety among local communities is to
ensure that they can trust that the city does its best to promote safety. That
means that the city guarantees basic public services for everyone and maintains
a safe urban environment, where parks are lit at night and streets are kept
clean and free of litter.
Cooperation is also at the core Helsinki’s outreach youth work. Youth outreach
workers meet daily with the police, shopping centre security personnel, child protection
professionals and others working with children and young people. The aim of the
outreach youth work is to bring safe adults into the children and young
people’s leisure time, in situations where there may not be any other adults. Katja
Nissinen, chief inspector, Helsinki Police Department, further adds that the
main advantage of multi-professional work is that solving problems alone is
very challenging. But when different actors get together, young people do not
need to go from one place to the next to fix their problems.
In Helsinki, prevention works is also largely focused on creating safe and
diverse urban areas. Helsinki understood the dangers of detrimental segregation
in residential areas early on and has been successfully implementing social
mixing in its housing policy for over 50 years. Diversity, dialogue and
well-planned structures are the foundation for a safe Helsinki.
The trademark of a successful residential area is diversity. Diversity
of people and diversity of homes. Every area in Helsinki should accommodate
people in different stages of their lives and meet different needs, explains
Mari Randell, Housing programme manager, City of Helsinki.
The experience of safety is one of the key characteristics of a good
area. Helsinki believes that developing active urban spaces that feel inclusive
to many different groups of people, strengthens community cohesion and reduces
unpleasant or destructive behavior and adds more eyes on the streets.
In Helsinki, coopereation runs through all of the city’s efforts. This includes
the prevention of violent extremism (PVE), which is a close operation between
police, social services, mental health professions and civil society
organisations. Extremism in Finland can be found in all groups that in one way
or another are dissatisfied with society. The police in Helsinki therefore
prioritise talking to the local people about their worries, fears and what is
bothering them, to better understand them and try to solve issues before they
turn potentially violent.
- (15)
The Immigration unit helps refugees and comparable persons who live in Helsinki
to integrate. The Immigration unit’s services include guidance, advice and the
initial assessment. With an appointment, refugees can get support and guidance
from their personal worker. A personal worker will support a refugee in:
- planning their education and career
- family reunification or with other wellbeing issues concerning their
children or family
- everyday life and free time
- having a health check-up
- controlling substance abuse
- solving crisis situations
They can also get support in living independently.
The service is free of charge.
Suomeksi:
- Päivätoiminta vaikeasti vammaisille on
tavoitteellista, kodin ulkopuolella arkisin järjestettyä toimintaa, joka pyrkii
tukemaan itsenäistä elämää, osallistumista ja sosiaalista kanssakäymistä. Muita
tavoitteita ovat vaikeasti vammaisen henkilön itsenäinen asuminen, tämän
psykologisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen, sekä tarvittaessa
henkilön lähipiirin tukeminen.
Päivätoiminta tarjoaa säännöllisen, päivittäisen aikataulun joka pyrkii
opettamaan henkilölle jokapäiväisiä taitoja ja kuinka huolehtia itsestään. Se
tarjoaa myös henkistä tukea ja vuorovaikutusta, ohjattuja aktiviteetteja,
klubitoimintaa, retkiä, tapahtumia ja ateriapalvelun. Asiakas maksaa oman ruuan
ja kuljetuksen, kaikki muu on maksutonta.
- Helsinkiläiset
voivat osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan ottamalla osaa osallistavaan
budjetointiin, lähettämällä kaupungille palautetta ja käyttämällä Varaamon
varausjärjestelmää ja osallistumalla vapaaehtoistyöhön. Helsingin suurpiirejä
edustavat stadiluotsit kannustavat kaupunkilaisia osallistumaan.
- Suomen
paikallishallintolait vaativat kuntiaan ylläpitämään valtuustoja jotka
edustavat vammaisia ja vanhuksia nuorisovaltuustojen ja muiden vastaavien
valtuustojen lisäksi. Helsingin kaupungilla on myös tasa-arvo ja
syrjimättömyyskomitea.
- Osallistavassa
budjetoinnissa Helsingin asukkaat keksivät ja äänestävät ideoista joilla
pyritään parantamaan lähiympäristöä kaupungin varoilla. Projektin nimi on
OmaStadi, ja ehdotukset sekä äänestäminen tapahtuu osoitteessa omastadi.hel.fi.
Kaikki asukkaat voivat ehdottaa ideoita, minkä jälkeen laatijat (kirjoittajat)
yhdessä kaupungin asiantuntijoiden kanssa kehittävät niistä
toteuttamiskelpoisia esityksiä. Kaikki yli 12-vuotiaat voivat äänestää.
- Egalitaarinen
(Tasa-arvoinen) peruspalvelujärjestelmä jossa status tai varallisuus eivät
määrää sitä miten yksilöä kohdellaan. Kaikki helsinkiläiset kuuluvat
automaattisesti kaupungin terveydenhuoltojärjestelmän piiriin, silloinkin kun
henkilön oppilaitos tai työpaikka ei tarjoaisi terveydenhuoltopalveluja.
Paperittomilla henkilöillä on pääsy välttämättömiin palveluihin, kuten
rokotuksiin ja hoitoon akuuteissa tapauksissa.
- Kaikilla
helsinkiläisillä lapsilla on oikeus paikkaan päiväkodissa, ja kaupungin
kouluilla ei ole yleensä odotuslistoja. Koulutuksen laatu on korkeaa kaikkialla
kaupungissa, ja monille lapsille paras koulu on myös se lähin. Esikoulut ja
ala-asteet tarjoavat lapsille lämpimän ruuan. Koulukirjat ovat maksuttomia
peruskoulun lapsille, ja koulut pitävät huolen että lapsilla on kaikki
tarvittavat välineet.
- Helsingin
poliisilaitoksen ennaltaehkäisevä poliisiyksikkö tarjosi oivalluksia siitä
miten ehkäisevää työtä käytetään parantamaan asukkaiden turvallisuutta ja
vähentämään rikollisuutta kaupungissa. Ylikomisario Jari Taponen kertoi että
osastojen toiminta on jaettu kolmeen osaan: Yksi osa keskittyy
syrjäytymisvaarassa oleviin yhteisöihin ja yksilöihin, ja asuinalueisiin jotka
kärsivät segregaatiosta; toinen osa keskittyy ihmisiin ja yhteisöihin jotka
näyttävät merkkejä poliittisesta tai ideologisesta ääriajattelusta; kolmas osa
keskittyy nuorisorikollisiin ja heidän perheisiinsä, ja moniammatillisen
yhteistyön avulla pyrkii selvittämään syitä siihen miksi nuoret tekevät
rikoksia.
Helsinki priorisoi säännöllisen yhteydenpidon ylläpitämistä paikallisten
yhteisöjen kanssa, ja niiden osallistumista turvallisuustyöhön. Helsinki uskoo
että paras keino vahvistaa paikallisten yhteisöjen turvallisuuden tunnetta on
varmistaa että he voivat luottaa siihen että kaupunki tekee parhaansa
turvallisuuden edistämiseksi. Tämä tarkoittaa sitä että kaupunki takaa kaikille
julkiset peruspalvelut, ja ylläpitää turvallista kaupunkiympäristöä jossa
puistot valaistaan öisin, ja kadut pidetään puhtaina. Yhteistyö on keskeinen
osa myös Helsingin (etsivä) nuorisotyötä. Nuorisotyöntekijät tapaavat
päivittäin poliiseja, kauppakeskusten turvallisuushenkilöstöä, lastensuojelun
ammattilaisia ja muita lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä. Nuorisotyön
tavoite on tuoda turvallisia aikuisia nuorten vapaa-aikaan, tilanteisiin joissa
ei ole muita aikuisia. Helsingin poliisilaitoksen komisario Katja Nissinen
lisää että moniammatillisen yhteistyön tärkein etu on että asioiden
selvittäminen yksin on vaikeaa, mutta kun eri toimijat kokoontuvat yhteen
nuorten ei tarvitse liikkua paikasta toiseen ongelmien korjaamiseksi.
Helsingissä ennaltaehkäisevä työ keskittyy myös luomaan turvallisia ja
monimuotoisia kaupunkialueita. Helsinki ymmärsi asuinalueiden segregaation
vaarat jo varhain, ja on onnistuneesti toteuttanut sosiaalista sekoitusta
asumispolitiikassaan yli 50:n vuoden ajan. Monimuotoisuus, vuoropuhelu ja hyvin
suunnitellut rakenteet ovat turvallisen Helsingin perusta.
Monimuotoisuus on menestyvän asuinalueen tavaramerkki. Ihmisten ja kotien
monimuotoisuus. Jokaisen helsinkiläisen alueen pitäisi mukautua/ majoittaa eri
elämänvaiheissa olevia ihmisiä, ja vastata eri tarpeisiin, kertoo Mari Randell,
Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö. Kokemus turvallisuudesta on yksi
hyvän alueen keskeisistä ominaisuuksista. Helsinki uskoo että sellaisten
tilojen kehittäminen jotka tuntuvat osallistavilta monille eri ihmisryhmille,
vahvistaa yhteisön yhteenkuuluvuutta ja vähentää tuhoisaa käyttäytymistä, ja
lisää silmiä kaduille.
Helsingissä yhteistyö on mukana kaikissa kaupungin toimissa. Tähän sisältyy
väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisyn, joka on läheistä toimintaa poliisin,
sosiaalipalvelujen, mielenterveysammattilaisten ja kansalaisyhteiskunnan
järjestöjen välillä. Ääriaatteita löytyy Suomessa kaikista ryhmistä jotka ovat
tyytymättömiä yhteiskuntaan. Siksi Helsingin poliisi priorisoi keskustelua
paikallisten ihmisten kanssa heidän huolistaan, peloistaan ja siitä mikä
häiritsee heitä, ymmärtääkseen heitä paremmin ja ratkaistakseen ongelmia ennen
kuin ne muuttuvat väkivaltaisiksi.
- Maahanmuuttoyksikkö
auttaa pakolaisia ja vastaavia Helsingissä asuvia integroitumaan.
Maahanmuuttoyksikön palvelut sisältävät ohjausta, neuvonantoa ja alustavan
arvioinnin. Ajanvarauksella pakolaiset voivat saada tukea ja ohjausta heidän
henkilökohtaiselta työntekijältään. Henkilökohtainen työntekijä tukee
pakolaista:
- koulutuksen ja uran suunnittelussa
- perheen yhdistämisessä, tai muissa perheen hyvinvointiin liittyvissä asioissa
- arjen ja vapaa-ajan asioissa
- terveystarkastusten järjestämisessä
- päihteiden käytön hallinnassa
- kriisitilanteiden selvittämisessä
He voivat myös saada tukea itsenäiseen elämään. Palvelu on maksutonta.
Spatial inclusion in Helsinki:
- (16)
Ecological thinking is strongly present in everyday life in Helsinki, and the
city places great emphasis on encouraging environmentally-friendly lifestyles.
The development of public transportation, waste recycling and decreasing
unnecessary consumption are all key components for making Helsinki into a city
of smart and sustainable living. Helsinki intends to reduce emissions by, for
example, maintaining the functionality of public transportation and
streamlining the mobility of pedestrians and cyclists in the city. Furthermore,
the new construction efforts include ecological thinking as a key component
already in the design phase. The new Tripla compounds in the Pasila district
will include 300 charging stations for electric cars, and a third of the roof area
will become parking areas with green roofs.
- (17)
Helsinki offers many meeting and recreational facilities for people to
socialize and spend time in, for example: resident and youth facilities,
conference and banquet facilities, facilities for associations and groups,
sports facilities and saunas and summer lodges and allotment cottages. Through
Varaamo, you can reserve public premises and equipment for your own use.
- (18)
The city streets of Helsinki are in good basic condition and cater to drivers,
pedestrians and cyclists alike. The short distances and a well-run rail system
motivate locals and visitors to choose an environmentally friendly option over
a car, with walking being by far the most popular option.
- (19)
Nature maintenance is steered by policies approved by the City Board. The goal
of the work is to maintain green areas for recreational use in such ways that
they are pleasant and safe as well as retaining their landscape and natural
values. Nature maintenance plans are made in connection of area plans prepared
by the Urban Space and Landscape planning services. Residents can join the
planning process, and other feedback on nature maintenance can be submitted to
the Urban Environment Division’s Customer Service.
- (20)
Helsinki Region Environmental Services Authority HSY
organise waste management for residential properties and the public
administration, both in the Helsinki Metropolitan Area and Kirkkonummi.
Consumers can take used carton, glass and plastic packaging as well as small
metal objects to Rinki eco take-back points. Paper can also be recycled at the
points, and most of them accept wearable clothing. Other waste materials can be
taken to HSY’s Sortti Stations. Hazardous waste is also collected at some
service stations. Recycling points can be found at www.kierratys.info.
- (21)
Environmental healthcare legislation requires that the
municipality has an environmental healthcare control plan. The objective of
environmental healthcare is to ensure, through legislative means, all
residents’ right to a healthy and safe living environment. This includes such
matters as clean drinking water, good indoor air and safe food.
- (22)
Helsinki has a diverse public transport network with a wide range of accessible
modes of transport. Passengers traveling with a manual or electric wheelchair
can travel free of charge and without a ticket on Helsinki Region Transport
(HSL) commuter trains, the Metro, trams, local buses and the Suomenlinna
municipal ferry – regardless of whether the passenger is a visiting tourist or
a local resident. Accessibility has been a priority for the City of Helsinki,
for example in planning smooth and obstruction-free pedestrian crossings,
sidewalks and roads.
- (23)
Iniatives that promote safety:
1. I See You See (Minun Silmin, Sinun Silmin)
Aims to prevent hate speech, extremist thinking and group-based prejudice. It
is a course run mainly in schools (age +14).
2. KVO13
Consists of 13 specific steps to target anti-bullying from kindergarten to
secondary schools. The steps include measuring indicators of wellbeing; special
programs for developing social and emotional skills of children; joint rules
for classroom behaviour developed with the pupils; continuous action for
strengthening social cohesion and bonding; pupils are safely taught skills for
recognizing bullying; and establishing new channels to report bullying also
anonymously.
Suomeksi:
- Ekologinen
ajattelu on vahvasti läsnä Helsingin jokapäiväisessä elämässä. Kaupunki
kannustaa ympäristöystävälliseen elämään. Julkisen liikenteen kehitys,
jätteiden kierrätys ja tarpeettoman kulutuksen vähentäminen ovat kaikki
avaintekijöitä kun Helsingistä tehdään kestävän kehityksen kaupunki. Helsinki
aikoo vähentää päästöjä mms. ylläpitämällä joukkoliikenteen toimivuutta sekä
tehostamalla pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden liikkuvuutta kaupungissa.
Ekologinen suunnittelu on myös vahvasti mukana uusien rakennuksien
suunnitteluvaiheessa. Triplan uusi rakennuskompleksi Pasilassa sisältää mms.
300 latausasemaa sähköautoille.
- Helsinki
tarjoaa asukkailleen monia erilaisia kokous- ja virkistystiloja, esim. asumis-
ja nuorisotiloja, kokous- ja juhlatiloja, tiloja erilaisille ryhmille ja
yhdistyksille, saunoja, urheilutiloja ja kesämökkejä. Julkisia tiloja voi
varata omaan käyttöön Varaamon kautta.
- Helsingin
kadut ovat hyvässä peruskunnossa ja palvelevat sekä autoilijoita että
pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Lyhyet etäisyydet sekä hyvin hoidettu
rautatiejärjestelmä kannustavat ihmisiä valitsemaan autoa
ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon. Kävely on edelleen suosituin tapa päästä
paikasta A paikkaan B.
- Kaupunginhallituksen
hyväksymät käytännöt ohjaavat luonnonhoitoa. Tavoitteena on ylläpitää
virkistyskäyttöön tarkoitettuja viheralueita siten, että ne ovat miellyttäviä
ja turvallisia, sekä säilyttävät maiseman ja sen luonnolliset arvot. Luonnonhoidon
suunnittelu tehdään kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelun tekemän
aluesuunnittelun yhteydessä. Asukkaat voivat osallistua suunnitteluun, ja
palautetta voi antaa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelun kautta.
- HSY
järjestää asuinkiinteistöjen sekä julkishallinnon jätehuollon
pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Kuluttajat voivat viedä käytetyt pahvi-,
lasi- ja muovipakkaukset, sekä pienet metallitavarat Rinki-ekopisteisiin.
Paperin kierrätys onnistuu samoissa pisteissä, ja suurin osa niistä ottaa
vastaan myös käyttökelpoisia vaatteita. Muut jätteet voidaan viedä HSY:n
Sortti-asemille. Jotkin huoltoasemat keräävät haitallista jätettä.
Kierrätyspisteet löytyvät osoitteesta www.kierratys.info.
- Ympäristöterveyslainsäädäntö
edellyttää että kunnalla on ympäristöterveyden valvontasuunnitelma. Tavoite on
lainsäädännön avulla varmistaa kaikkien asukkaiden oikeus terveelliseen ja
turvalliseen elinympäristöön. Tähän sisältyy myös puhdas juomavesi, hyvä
sisäilma ja ruoka.
- Helsingillä
on monipuolinen julkisen liikenteen verkosto, ja laaja valikoima esteettömiä
liikennemuotoja. Kaikki pyörätuolimatkustajat voivat matkustaa liputta HSL:n
lähijunissa, metrossa, raitiovaunussa, paikallisbussissa ja Suomenlinnan
lautalla. Esteettömyys on ollut Helsingin kaupungin prioriteetti,ja se näkyy
esim. tasaisten ja esteettömien kävelyteiden, siltojen ja tienylityskohtien
suunnittelussa.
- Turvallisuutta
edistäviä aloitteita:
1. Minun Silmin, Sinun Silmin (I See You See)
Pyrkii ehkäisemään vihapuhetta, ääriajattelua ja ryhmäkohtaisia ennakkoluuloja.
Se on pääasiassa kouluissa käytävä kurssi. (+14-vuotiaille)
2. KVO13
Koostuu 13:sta askeleesta jotka pyrkivät ehkäisemään kiusaamista päiväkodeista
lukioon. Askeleet sisältävät hyvinvoinnin mittausta, erityisohjelmia joilla
kehitetään lasten sosiaalisia ja tunnetaitoja, yhdessä oppilaiden kanssa
sovittuja luokkahuoneen käyttäytymissääntöjä ja toimintaa jolla vahvistetaan
yhteenkuuluvuutta ja sosiaalisia siteitä. Oppilaat opetetaan myös tunnistamaan
kiusaamista, ja heille luodaan kanavia joiden kautta kiusaamisesta voi
ilmoittaa anonyymisti.
Economic
inclusion in Helsinki:
- (24)
The City of Helsinki offers comprehensive employment services for residents of
Helsinki and supports the employers of the Helsinki region with employment
along with Uusimaa TE Services. In addition to statutory services, the City
provides information and advice, guidance and training services for job-seekers
in Helsinki, offers work trial opportunities and arranges pay subsidy work for
job-seekers.
- (25)
The Ansio course helps young people search for a summer job. The course
consists of two lessons and 12 hours of training within a month. The course is
free of charge.
- (26)
The Haavikko Training and Adult Education Centre provides training for
employment granted as special care to disabled young people who have finished
their basic education, as well as working adults. The aim of this training is
to promote independence and growth into adulthood, familiarise and steer
clients towards working life and provide housing training. Training for
employment can include learning theoretical knowledge and skills and putting
them into practice. In addition to this, the training also involves practising
self-expression and interaction skills.
- (27)
The City of Helsinki participates in national employment management by offering
versatile services to Helsinki-based jobseekers and employers in need of
employees. An increase in employment is the primary goal of Helsinki’s economic
development policy. The City Board's Economic Development sub-committee manages
Helsinki’s employment policies and decides on the principles of employment
management and monitors their realisation. The City Board allocates an annual
appropriation to be used for employment management. The appropriation is used
for purposes such as providing employment within the City for unemployed
Helsinki residents, organising training and coaching, and assisting
associations, foundations and companies. In addition, the appropriations are
used to implement projects to promote employment.
Connecting employers and jobseekers is also promoted through company
cooperation by offering employers recruitment services free of charge. In
addition, the City of Helsinki’s Economic Development Division gives financial
support to employers operating in the Helsinki employment area who offer
employment opportunities to jobseekers living in Helsinki.
- (28)
The City of Helsinki provides a service that supports employment of immigrants.
It combines work trial service, subsidies work and Finnish language education.
The Finnish language training is free for the customers of City Employment
Services.
- (29)
The City of Helsinki offers many different Finnish courses for immigrants. For
example:
1. Courses for stay-at-home parents.
You can apply for these courses if you care for a child aged 6 months to 3
years at home. While uoi are studying Finnish, a nanny will take care of your
child near the course location. The course and childcare are free.
2. A vocation and Finnish language.
You can take part in POLKU or BAANA training if you want to study Finnish and
learn a profession at the same time.
3. Courses at the Finnish Adult Education Centre.
The Finnish Adult Education Centre of the City of Helsinki (Helsingin
työväenopisto) organises Finnish courses for people whose native language is
not Finnish. On these courses, students learn speaking, listening, reading
comprehension and writing skills.
- (30)
There are several services that help immigrants find work, for example:
1. MONIKA – Multicultural Women’s Association.
Integration Center Monika assists unemployed immigrant women in finding work.
You can receive assistance in writing a CV or job application, study everyday
Finnish and digital skills
2. Luckan integration.
Luckan Integration is a guidance service that provides individual counselling
for immigrants and organises, for example, events and group meetings related to
finding work. Events are organised in English.
3. Helsinki skills centre.
Helsinki skills centre (Stadin osaamiskeskus) provides job market coaching for
immigrants and helps with finding a job or an internship. The skills centre
services include Finnish lessons and vocational training.
- NewCo
Helsinki provides immigrants help in starting a new business. They provide
personal advice in Finnish, Swedish, English, Russian, Arabic, Estonian,
German, and Italian. Their information sessions are free of charge.
- (31)
Job-related housing is bound to employment with the City of Helsinki, and the
lease agreements are valid until further notice. No rental security deposit is
charged for the housing. Job-related housing is offered to employees of all of
the City of Helsinki’s divisions, central administration and enterprises.
- (32)
Hitas is a housing price-and-quality control system used in Helsinki. It is
aimed at ensuring that housing prices are based on real production costs. The
maximum prices of both new and old Hitas units are regulated. The Hitas
register is maintained and the resale of Hitas units is managed by the City of
Helsinki City environment sector’s Housing services Unit.
- (33)
Resident groups in need for special assistance for whom the City provides
housing comprise the elderly, the disabled, the homeless, immigrants and young
people who have been customers of child welfare. Residents of City-provided
subsidized housing live independently in their own units or in City-organized
assisted-living housing. Residents of subsidized housing handle their meals and
shopping independently, but they may need assistance in home care and with
their finances. Residents of housing reserved for special groups are selected
by the Department of Social Affairs and Health Care, which provides information
on available housing.
- (34)
International House Helsinki is a centre for international newcomers to find
information about settling into life in Helsinki. The centre includes
employment services, which offer personal job seeking guidance as well as
information about the job market in Helsinki and guidance on Helsinki’s online
jobseekers system. You can also register as an official jobseeker there.
Suomeksi:
- Helsingin
kaupunki tarjoaa kattavia työvoimapalveluja asukkaille, ja tukee Helsingin
alueen työnantajia työllistämisessä Uudenmaan TE-palveluiden mukana.
Lakisääteisten palveluiden lisäksi kaupunki tarjoaa työnhakijoille tietoa ja
neuvoja, ohjausta ja koulutusta, työkokeilumahdollisuuksia ja palkkatyötä.
- Ansio-kurssi
auttaa nuoria etsimään kesätyötä. Kurssi koostuu kahdesta oppitunnista ja
12:sta valmennustunnista. Tämä tapahtuu kuukauden sisällä. Kurssi on maksuton.
- Haavikon
opetus- ja aikuiskasvatuskeskus tarjoaa erityishoitona työllistävää koulutusta
peruskoulun suorittaneille vammaisille nuorille ja työssäkäyville aikuisille.
Koulutuksen tarkoituksena on edistää itsenäisyyttä, perehdyttää ja ohjata
asiakkaita kohti työelämää ja tarjota asuntokoulutusta. Työllisyyskoulutus voi
sisältää teoreettisen tiedon ja taidon oppimista, ja niiden toteuttamista
käytännössä. Tämän lisäksi koulutukseen kuuluu myös itseilmaisun ja
vuorovaikutustaitojen opettelua.
- Helsingin
kaupunki osallistuu valtakunnalliseen työllisyydenhoitoon tarjoamalla
monipuolisia palveluja helsinkiläisille työnhakijoille ja työntekijöitä
tarvitseville työnantajille. Työllisyyden kasvu on Helsingin taloudellisen
kehityksen päätavoite. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto johtaa Helsingin
työllisyyspolitiikkaa ja päättää työllisyydenhoidon periaatteista ja seuraa
niiden toteutusta. Kaupunginhallitus osoittaa vuosittain määrärahan
työllisyydenhoitoon. Määräraha käytetään mms. helsinkiläisten työllistämiseen,
koulutukseen ja valmennukseen, ja säätiöiden, järjestöjen ja yritysten
avustamiseen. Työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista edistetään myös
yritysyhteistön kautta tarjoamalla työnantajille rekrytointipalveluja
ilmaiseksi. Lisäksi, Helsingin kaupungin Elinkeino-osasto antaa taloudellista
tukea Helsingin työssäkäyntialueella toimiville työnantajille, jotka tarjoavat
työmahdollisuuksia helsinkiläisille työnhakijoille.
- Helsingin
kaupunki tarjoaa palvelua, joka tukee maahanmuuttajien työllistymistä. Siinä
yhdistyy työkokeilu, työskentely palkkatuella ja suomen kielen opetus. Suomen
kielen opetus on maksutonta työvoimapalvelujen asiakkaille.
- Helsingin
kaupunki tarjoaa monia erilaisia kielikursseja maahanmuuttajille. Esimerkiksi:
1. Kursseja (koti)vanhemmille.
Vanhemmat joilla on pieni lapsi kotona, voivat
osallistua tälle kurssille. Kun vanhempi on koulussa, lastenhoitaja pitää
huolta lapsesta koulun lähettyvillä. Kurssi ja lastenhoito on ilmaista.
2. Ammatti ja suomen kieli.
Henkilö voi osallistua POLKU- tai BAANA-koulutukseen, jos hän haluaa opiskella
kieltä ja itselleen ammatin samaan aikaan.
3. Kurssit Helsingin työväenopistossa.
Helsingin työväenopisto järjestää suomen kielen kursseja ihmisille jotka
puhuvat äidinkielenään jotain muuta kieltä.
- On
olemassa useita palveluja jotka auttavat maahanmuuttajia löytämään töitä,
esimerkiksi:
1. MONIKA-Naiset Liitto.
MONIKA-Naiset Liitto auttaa työttömiä maahanmuuttajanaisia löytämään töitä. Sieltä
voi saada apua CV:n tai työhakemuksen kirjoittamiseen, suomen kielen opiskeluun
ja digitaalisten taitojen opetteluun.
2. Luckan-integraatio.
Ohjauspalvelu, joka tarjoaa maahanmuuttajille henkilökohtaista neuvontaa, ja
järjestää esim. työn löytämiseen liittyviä tapahtumia ja ryhmätapaamisia.
Tapahtumat ovat englanninkielisiä.
3. Stadin osaamiskeskus.
Stadin osaamiskeskus tarjoaa työmarkkinavalmennusta maahanmuuttajille ja auttaa
heitä löytämään töitä tai työharjoittelupaikan. Osaamiskeskuksen palveluihin
kuuluvat suomen kielen opetus ja ammattikoulutus.
- NewCo
Helsinki tarjoaa maahanmuuttajille apua uuden yrityksen perustamisessa. He
tarjoavat henkilökohtaista neuvontaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi,
arabiaksi, viroksi, saksaksi ja italiaksi. Heidän tiedotustilaisuutensa ovat
ilmaisia.
- Työsuhdeasunnot
ovat Helsingin kaupungin työsuhteeseen sidottuja ja niihin solmitaan
toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Asunnoista ei peritä vuokravakuutta.
Työsuhdeasuntoja tarjotaan kaikille Helsingin kaupungin osastojen,
keskushallinnon ja yritysten työntekijöille.
- Hitas
on asuntojen hinnan-ja-laadun valvontajärjestelmä Helsingissä. Sen tarkoitus on
varmistaa että asuntojen hinnat perustuvat rakennuskustannuksiin. Sekä uusien
että vanhojen Hitas-asuntojen hintoja säädellään ja niillä on yläraja.
Helsingin kaupunki ylläpitää Hitas-rekisteriä ja valvoo asuntojen myyntiä.
- Vanhukset,
kehitysvammaiset, kodittomat, maahanmuuttajat ja nuoret jotka ovat olleet
lastensuojelun asiakkaita, kuuluvat kaikki erityisapua tarvitsevaan ryhmään
jolle kaupunki tarjoaa asunnon. Nämä asukkaat voivat joko asua yksin, tai
kaupungin hoitokodeissa. Tuetun asumisen asiakkaat huolehtivat itse
aterioistaan ja ostoksistaan, mutta voivat tarvita apua kodin hoidossa tai talousasioissa.
Sosiaali- ja terveysministeriö valitsee asuntoihin sopivat asukkaat.
- IHH
on keskus uusille kansainvälisille tulokkaille josta he voivat löytää tietoa
kuinka asettua Helsinkiin. Keskus sisältää työvoimapalveluja jotka tarjoavat
henkilökohtaista työnhaun neuvontaa, tietoa Helsingin työmarkkinoista, ja
Helsingin sähköisen työnhakujärjestelmän neuvontaa. Siellä on mahdollista
rekisteröityä työnhakijaksi.
+ VIENNA
- (35)
Ways that Vienna promotes gender equality:
1. Parks have been redesigned to provide better lighting and access for women
and girls, as well as more democratic seating arrangements to provide shared
space for different park users including women, children, migrants, the elderly
and the homeless.
2. Sidewalks have been widened and street crossings have been re-timed to allow
for parents with buggies, the elderly and the mobility impaired to move around
more comfortably.
3. New pedestrian paths that allow for the most direct routes between
home/schools/ shops/ transportation.
4. Residential areas with improved safety features such as mirrors to see
around bends on alleyways and planting to increase attractiveness.
5. Housing designed by woman architects that provides personal space for single
mothers and encourages community support networks.
Gender-sensitive planning has many overlaps with other policy areas. For instance,
more walk-able, greener cities that respect sustainable mobility principles
benefit everyone.
Suomeksi:
Tapoja joilla Vienna edistää sukupuolten tasa-arvoa:
1. Puistot on suunniteltu uudestaan niin, että ne ovat valoisampia ja lähestyttävämpiä
naisille ja tytöille. Demokraattiset istuinjärjestelyt tekevät puistosta jaetun
tilan sen eri käyttäjille. (Naiset, lapset, maahanmuuttajat, vanhukset ja
kodittomat)
2. Jalkakäytäviä on levennetty, ja risteykset on ajoitettu uudestaan niin että
rattaiden kanssa liikkuvat vanhemmat, vanhukset ja liikuntarajoitteiset voivat
liikkua mukavammin.
3. Uudet kävelytiet mahdollistavat suorimmat reitit kodin/ koulujen/ kauppojen
ja kuljetusten välillä.
4. Asuinalueiden parannetut turvaominaisuudet, kuten peilit joiden avulla voi
nähdä kujien mutkissa, ja istutukset jotka lisäävät alueen viehättävyyttä.
5. Naisarkkitehtien suunnittelemia taloja, jotka tarjoavat omaa tilaa
yksinhuoltajille, ja kannustavat yhteisön tukiverkostoja.
Sukupuolisensitiivisellä suunnittelulla on monia päällekkäisyyksiä muiden
poliitikan alojen kanssa. Esimerkiksi, käveltävämmät ja vihreämmät kaupungit
jotka kunnioittavat kestävän liikkuvuuden periaatteita hyödyttävät kaikkia.
+ TAIPEI
- (36)
Since 2000, the Department of Civil Affairs has been organizing the LGBT
Civil Rights Festival every year. It was the first event sponsored by
government budgets to promote LGBT equal rights. The then Taipei City Mayor, Ma
Ying-ju, attended the opening ceremony of the first LGBT Civil Right Festival and
served as the rainbow ambassador, making him the first local government leader
to attend an LGBT event. The wellknown “Getting to Know LGBT” pamphlet was
first published by the city government, and has been revised every year for
public outreach. It has served as an important cornerstone for LGBT human
rights education. With the efforts of the Department of Civil Affairs as well
as the LGBT and gender organizations, the LGBT Civil Rights Festival has grown
into different formats, including workshops for learning about LGBT people, an
LGBT film festival, a family day carnival, a selection of LGBT idols, and
exhibitions on various issues. These events have enabled citizens to learn
about the LGBT community from different perspectives and angles, as well as eliminated
discrimination and misunderstandings about sexual minorities. On May 24th, 2019, the first day after same-sex marriage
was legalized, an outdoor LGBT mass wedding was organized, attracting hundreds
of international media platforms to cover the event. Many countries’ diplomatic
representatives also joined the celebration, marking a historical moment for
Taipei City.
Suomeksi:
- (The Department of Civil Affairs)
Siviiliasioiden osasto on järjestänyt vuodesta 2000 lähtien vuosittain
LGBT-kansalaisoikeuksien festivaalin. Se oli ensimmäinen valtion tukema
festivaali jolla tuettiin LGBT-oikeuksia. Taipein silloinen pormestari
osallistui ensimmäisen LGBT-festivaalin avajaisiin ja toimi
sateenkaarilähettiläänä, mikä teki hänestä ensimmäisen paikallishallinnon
johtajan joka osallistui LGBT-tapahtumaan. ”Getting to Know LGBT” on kaupungin
hallituksen ensin julkaisema, ja sitten vuosittain uudistettu esite. Sillä on
ollut tärkeä rooli LGBT-oikeuksien opetuksessa. Siviiliasioiden osaston ja
LGBT-organisaatioiden ponnistelulla LGBT-festivaali on kasvanut eri
formaatteihin. Näitä ovat esim. työpajat, filmifestivaali, karnevaali ja
näyttelyt. Nämä tapahtumat ovat auttaneet kansalaisia oppimaan ja tuntemaan
LGBT-yhteisöä eri perspektiiveistä ja näkökulmista, sekä vähentämään syrjintää
ja seksuaalivähemmistöihin liittyviä väärinkäsityksiä. 24.5.2019, päivä sen
jälkeen kun samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliitto laillistettiin,
järjestettiin LGBT-massahäät, jotka houkuttelivat paikalle satoja
kansainvälisiä medioita. Myös monien maiden poliittiset edustajat osallistuivat
juhliin, mikä merkitsi historiallista hetkeä Taipein kaupungille.
+ OTTAWA
- (37)
How Ottava helps residents living in poverty:
1. ACORN, Ottawa is part of ACORN Canada, an organization of low and moderate-income
families seeking to transform the conditions that create poverty.
2. Alliance to End Homelessness (ATEH) – a non-partisan coalition taking action
to end homelessness in Ottawa, with a vision of an inclusive community that
takes responsibility to ensure every resident has an appropriate home.
3. Ottawa Poverty Reduction Network is an organization
of community organizations, anti-poverty activists and community members
working together to tackle poverty in Ottawa. They originated in 2008 to support
the participation of low-income individuals in the Ontario Poverty Reduction
Strategy.
4. A variety of groups in the city are working on the issue of food security
and variety for people who are poor and who live in low-income areas in Ottawa.
5. The Assertive Community Treatment Team (ACTT) is a multi-disciplinary team
that includes addictions, vocational and peer support, nurses, support workers,
a social worker, an occupational therapist, and psychiatrists. Team members
provide individual and family assistance, as well as advocacy around accessing
community resources and services, to individuals experiencing serious mental
health concerns.
Suomeksi:
Kuinka Ottawa auttaa köyhyydessä eläviä
asukkaitaan:
1. Ottawa on osa ACORN Kanada-organisaatiota joka auttaa pienituloisia perheitä
muuttamaan olosuhteita jotka aiheuttavat köyhyyttä.
2. ATEH on puolueeton liitto joka pyrkii poistamaan kodittomuuden Ottawasta.
Sillä on visio osallistavasta yhteisöstä joka ottaa vastuun siitä että
jokaisella asukkaalla on asianmukainen koti.
3. Ottawa Poverty Reduction Network on järjestö johon kuuluu yhteisöjärjestöjä,
köyhyyden vastaisia aktivisteja, ja yhteisön jäseniä. Nämä kaikki toimivat
yhteistyössä köyhyyden torjumiseksi.
4. Monet ryhmät huolehtivat matalan tulotason alueilla asuvien ihmisten
ruokaturvasta.
5. ACTT on monitieteellinen tiimi, johon kuuluu ammatillista ja vertaistukea,
sairaanhoitajia, tukityöntekijöitä, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti, ja
psykiatreja. Tiimin jäsenet tarjoavat yksilö- ja perheapua, sekä neuvoja siihen
kuinka ihmiset joilla on mielenterveysongelmia voivat päästä käsiksi yhteisön
resursseihin ja palveluihin.
+ COPENHAGEN
- (38)
Copenhagen’s Host Programme seeks to facilitate encounters between newly
arrived migrants and Copenhageners who wish to volunteer as hosts.
The programme is operated in close collaboration with two local organisations.
The Danish Refugee Council carries out social activities with newly arrived
inhabitants including Danish conversation courses and provides information on
the local community, cultural activities and those carried out by local
associations. The Foreningen Nydansker helps newly arrived inhabitants
integrate into the local education system and job market. Kari Mørkøre-Yde,
coordinator of the Host Programme, explained the programme’s expected outcomes
stating that it will result "in an increased understanding, awareness and
tolerance among the residents of Copenhagen" as well as in “a city that is
more welcoming and easier for foreigners to settle in”. She also stressed the
importance of the Host Program in facilitating the integration process. “It
prevents discrimination. It promotes inclusion of new citizens".
Suomeksi:
- Kööpenhaminan isäntäohjelma pyrkii
helpottamaan kohtaamisia vasta saapuneiden maahanmuuttajien, ja sellaisten
kööpenhaminalaisten välillä jotka haluavat toimia vapaaehtoisina isäntinä.
Ohjelma toimii yhteistyössä kahden paikallisen organisaation kanssa.
Tanskan pakolaisneuvosto tarjoaa vasta saapuneille maahanmuuttajille mms. tanskalaisia
keskustelukursseja, sekä tietoa paikallisesta yhteisöstä, kulttuuritoiminnasta
ja paikallisten järjestöjen harjoittamasta toiminnasta. Foreningen Nydansker
auttaa uusia asukkaita integroitumaan paikalliseen koulutusjärjestelmään ja
työmarkkinoille. Kari Mørkøre-Yde, isäntäohjelman koordinaattori, selitti
ohjelman odotettuja tuloksia sanomalla että se johtaa ”lisääntyneeseen
ymmärrykseen, tietoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen Kööpenhaminan asukkaiden
keskuudessa”, sekä ”vieraanvaraiseen kaupunkiin johon ulkomaalaisten on
helpompi asettua.” Hän myös korosti isäntäohjelman tärkeyttä
integraatioprosessin helpottamisessa. ”Se estää syrjintää. Se edistää uusien
asukkaiden osallisuutta.”
+ OSLO
- (39)
The “Action Plan for an Age-friendly City” and “Plan for Safe and
Diversified Care of older people” will lay the foundation for taking Oslo from
institutional and stopwatch-based care of older people to active ageing where
seniors are in charge of their own lives. More will be able to live at home
longer; seniors will experience active city life and be confident that the
municipality will come to their aid when their health fails.
In order to make it possible for more people to live at home longer, we are
adding more home care employees, we are introducing activity time in the home
care service in addition to home nursing care and practical assistance and we
are establishing more meeting places for seniors. We are also taking new steps
to make it easier to get around Oslo, including through new age-friendly transport
solutions. Although more people will be able to live at home longer, it is
equally important that those who need new housing will have options. That’s why
we are now building more residential care homes (Care+) in Oslo specially
adapted for those seeking safety and activities. The facilities will have
24-hour staffing, cafés, various health services and a variety of activities.
The nursing homes will be upgraded to a new standard.
Suomeksi:
- ”Ikäystävällisen kaupungin
toimintasuunnitelma” ja ”Vanhusten turvallisen ja monipuolisen hoidon
suunnitelma” luovat perustan Oslon siirtymiselle laitoshoidosta ja
sekuntikellopohjaisesta hoidosta aktiiviseen ikääntymiseen, jossa vanhukset
ovat vastuussa omasta elämästään. Useammat voivat elää pidempään kotona;
eläkeläiset voivat elää aktiivista kaupunkielämää ja olla samalla luottavaisia
että kunta auttaa heitä kun heidän terveytensä heikkenee.
Jotta useammat voisivat elää kotona pidempään, lisätään kotihoitohenkilöstöä, lisätään
kotihoitopalveluun aktiivista aikaa tavallisen kotihoidon ja käytännön avun
lisäksi. Perustetaan myös lisää tapaamispaikkoja senioreille. Tehdään myös
liikkumisesta Oslossa helpompaa, mms. ikäystävällisten liikenneratkaisujen
avulla. Vaikka useammat ihmiset voivat elää kotona pidempään, on yhtä tärkeää
että heille jotka tarvitsevat asunnon on vaihtoehtoja. Siksi Osloon rakennetaan
lisää hoitokoteja. Kodeissa on ympärivuorokautinen henkilökunta, kahviloita,
terveyspalveluita ja aktiviteetteja. Hoitokodit päivitetään uudelle tasolle.
Personal opinions
Can Savonlinna be an inclusive city?
- I don’t see why not.
I had never heard the term ”inclusive city” before this. I’ve learned a lot,
but I still have a lot left to learn, which is why I don’t have any concrete
ideas on how to make Savonlinna more inclusive. Maybe I’ll come up with some
ideas later, but right now I’m still processing all of this information.
That said, there are a lot of good ideas around the world on how to make a city
more inclusive, and we could and should follow their example. Modify those
ideas so that they fit our town and our needs.
One thing that I’m sure about, is that we should avoid doing things for
people. Instead, we should do things with people. Include them in our
projects, make themselves heard. Just remembering that will help immensely when
we make our town more inclusive.
Kirjoittanut: Tiia Sairanen. 🌸
LÄHTEET:
- (1) (Lähde:
Douglas, Rhonda. 28.1.2013. Commentary: What We Mean By ”Inclusive Cities”
[Verkkosivu]
https://nextcity.org/informalcity/entry/commentary-what-we-mean-by-inclusive-cities)
- (2) https://www.usnews.com/news/cities/articles/2019-11-29/a-new-report-looks-at-the-most-inclusive-cities-in-the-world
- (3) https://www.coe.int/en/web/interculturalcities/-/welcoming-policies-for-newcomers
- (4) https://www.coe.int/en/web/interculturalcities/-/making-inclusive-education-real
- (5) https://www.coe.int/en/web/interculturalcities/-/a-policy-to-increase-the-diversity-in-neighbourhood
- (6) https://www.coe.int/en/web/interculturalcities/-/planning-for-interculturality
- (7) https://www.stadt-zuerich.ch/prd/de/index/stadtentwicklung/schnittstellesq/information_english.html
- (8) https://www.stadt-zuerich.ch/portal/en/index/portraet_der_stadt_zuerich/sicherheit_recht.html
- (9) https://www.stadt-zuerich.ch/portal/en/index/portraet_der_stadt_zuerich/natur_u_umwelt.html
-(10) https://www.stadt-zuerich.ch/portal/en/index/portraet_der_stadt_zuerich/mobilitaet_verkehr.html
- (11) https://www.hel.fi/helsinki/en/administration/administration/services/service-description?id=2907
- (12) https://www.hel.fi/helsinki/en/administration/participate/channels/participation-model
- (13) https://www.myhelsinki.fi/en/work-and-study/everyday-living-is-smooth-and-wellbeing-is-a-priority
- (14) https://nordicsafecities.org/safe-city-tour-tackling-root-causes-in-helsinki/
- (15) https://www.hel.fi/maahanmuuttajat/en/welcome-to-helsinki/support-in-the-early-phase/integration-services-for-refugees/integration-services-for-refugees
- (16) https://www.myhelsinki.fi/en/work-and-study/helsinki-is-a-model-city-of-sustainable-development
- (17) https://www.hel.fi/helsinki/en/housing/plots-land-buildings/space/meeting-recreational/
- (18) https://www.myhelsinki.fi/en/work-and-study/mobility-in-helsinki-is-fast-and-environmentally-friendly
- (19) https://www.hel.fi/helsinki/en/housing/nature/maintenance/
- (20) https://www.hel.fi/helsinki/en/housing/housing/functional/
- (21) https://www.hel.fi/helsinki/en/housing/foodstuff/health-control/
- (22) https://www.myhelsinki.fi/en/info/getting-around-accessible-helsinki
- (23) https://nordicsafecities.org/member-cities/helsinki/
- (24) https://www.hel.fi/helsinki/en/administration/enterprises/employment/
- (25) https://www.hel.fi/nuoret/en/Work_and_training/
- (26) https://hel.fi/vammaiset/en/training-and-employment/
- (27) https://www.hel.fi/helsinki/en/administration/enterprises/services-employers/
- (28) https://www.hel.fi/maahanmuuttajat/en/work-and-entrerpise/help-with-finding-jobs-and-education/
- (29) https://www.hel.fi/maahanmuuttajat/en/learning-finnish-and-swedish/learning-finnish/
- (30) https://www.infofinland.fi/en/helsinki/life-in-helsinki/employment-and-entrepreneurship-in-helsinki
- (31) https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/asunnonhaku-en/job-related-housing/
- (32) https://www.hel.fi/helsinki/en/housing/housing/hitas
- (33) https://www.hel.fi/helsinki/en/housing/housing/special/
- (34) https://www.myhelsinki.fi/en/work-and-study/work/quick-guide-how-to-find-work-in-helsinki
- (35) https://urbact.eu/gender-equal-cities-inspiration-vienna
- (36) https://www-ws.gov.taipei/Download.ashx?u=LzAwMS9VcGxvYWQvNTU1L3JlbGZpbGUvMC8xMDA5NzkvMjA1YWM1ZTQtYTNhOC00ZTA5LWJlNDUtNzI3NzllMzA1Nzg4LnBkZg%3D%3D&n=VGFpcGVpIDIwICBUaGUgTWFwIG9mIHRoZSBDaXR5IG9mIEdlbmRlciBEaXZlcnNpdHkgYW5kIEluY2x1c2lvbi1maW5hbC5wZGY%3D&icon=..pdf
- (37) https://documents.ottawa.ca/sites/documents/files/poverty_ss_en.pdf
- (38) https://www.coe.int/en/web/interculturalcities/-/the-copenhagen-host-programme
- (39) https://extranet.who.int/agefriendlyworld/network/oslo/
