Eurooppa-päivän 2019 teemaksi valikoitui pitkälti savonlinnalaisille tehdyn tarve- ja toivekyselyn perusteella Saimaa ja sen hyvinvointia lisäävät vaikutukset. Olimme kovin onnekkaita päästessämme näitä toiveita toteuttamaan ja pohtimaan samalla, mitä maailmalla paljon puhuttu blue care-toiminta olisi meidän savonlinnalaisten näkökulmasta. Teema tuntu mutusteltaessa yhä luonnollisemmalta valinnalta, elämmehän keskellä Saimaan saaristoa ja esi-isämme ovat osanneet hyödyntää puhtaan luonnon tarjoamat terveysedut omassa hyvinvoinnissaan jo kauan ennen meitä. Mihin nämä tiedot ja taidot ovat kadonneet? Vai ovatko ne kadonneet, ehkäpä vaan nykyihmiset kiireidensä keskellä ovat vaihtaneet hötkyilemättömyyden ja tuumailun taidon ajan perässä kiiruhtamiseen saamatta sitä koskaan kiinni.
Näiden ajatusten siivittäminä avasivat vesiteemaa omista kulmistaan alustajamme Mirja "Metsäkellijä" Nylander ja Kimmo Ohtonen. Mirjan puheenvuorossa linnantuvallinen yleisöä innostui syventymään veskansan viisausperintöön. Miten innovatiivinen porukka rantojamme asuttikaan! Uiskot, metsänantimien hyödyntäminen, metsätajun avautuminen -upeisiin perinneviisauksiin saimme käytännönläheistä tietoa ja vinkkejä perinnön ottamisesta omaan arkeen.
Joku oli jo ehtinyt tehdä torstain vinkeistä seuraavaksi päiväksi oman "perjantaipullon", havujen
uuttaman vesiherkun. Mirjan luotsaama elämänilo, sisälle asettunut rauhaisa ilo elämästä, asettui kuulijoihinkin Mirjan sanoin "sydänhykertelynä".
Kimmo Ohtonen otsikoi puheenvuoronsa sanoilla "Älliä ja tunnetta luonnosta". Kimmo kertoi omakohtaisesti, miten syvälle luontoarvot ovat juurtuneet lapsuuden kokemusten, omien vanhempien ja lähiympäristön kautta. Luontoarvot ovat usein syvällä meissä ja matkaavat sukupolvelta toiselle. Luonnon kautta itseämme tarkasteltaessa huomaa, että vaikka teknologia kehittyy vauhdilla, ihmisen perimmäinen olemus muuttuu hitaasti, jos ollenkaan. Huikeiden kuvien kautta pääsimme Kimmon mukaan metsän tarinoihin monien eläinlajien tarjoamien esimerkkien kautta.
Kansalaislähtöisen kaupunkikehittämisen tulevaisuus kiinnosti tietenkin erityisesti meitä Asukasloikan hankeperhettä ja ajatuksen edistäjiä Kolomosella. Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoitusjohtaja Timo Ollila avasi rahoituksen kehityssuuntia ja toiveita, ja kovasti päämme nyökyttelivät myönteisistä kehityssuunnista kuullessamme. Timo kertoi entistä joustavammasta kehittämisen mallista, joka pohjautuu kansalaistoimijalähtöisiin suunnitelmiin. Itä-Suomessa nyt kokeiltavasta mallista on saatu rahoittajien reppuun hyviä kokemuksia, siitä voidaan olla Asukasloikankin osalta ylpeitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.